Resonaattori
Resonaattori on laite tai järjestelmä, joka resonoi eli värähtelee luonnostaan tietyillä taajuuksilla (joita kutsutaan sen resonanssitaajuuksiksi) suuremmalla amplitudilla kuin toisilla taajuuksilla.[1] Värähtely voi olla joko sähkömagneettista tai mekaanista (myös akustista eli ääntä). Resonaattoreita käytetään joko tuottamaan tietyntaajuisia aaltoja tai valitsemaan tiettyjä taajuuksia signaalista. Musiikkisoittimet käyttävät akustisia resonaattoreita, jotka tuottavat tietynkorkuisia ääniä.
Onteloresonaattorissa, jota termiä yleensä käytetään viittaamaan sähkömagneettisiin resonaattoreihin, aallot muodostuvat tyhjään tilaan laitteen sisällä. Akustisia onteloresonaattoreita, joissa ääni syntyy ilman värähtelystä yksiaukkoisessa syvennyksessä, kutsutaan Helmholtzin resonaattoreiksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. (Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4) Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3
