Simon Yates
| Simon Yates | |
|---|---|
 Simon Yates Tour of Alberta -kilpailussa 2014. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. elokuuta 1992 |
| Kansalaisuus |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Pyöräilijä | |
| Pituus | 172 cm[1] |
| Paino | 58 kg[1] |
| Joukkue | Team Jayco-AlUla |
| Laji |
ratapyöräily maantiepyöräily |
| Rooli | ajaja |
| Ura | |
| Amatöörijoukkue(et) | |
| 2013 | 100% Me[2] |
| Ammattilaisjoukkue(et) | |
| 2014– |
Orica/Mitchelton-Scott / Team BikeExchange / Team Jayco-AlUla |
| Suurimmat voitot | |
|
Espanjan ympäriajo kokonaiskilpailu 2018, etappi |
|
|
Tiedot päivitetty: 1. tammikuuta 2023 |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.simon-yates.com | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdistynyt kuningaskunta
| |||
| Miesten pyöräily | |||
 Kultaa |
Minsk 2013 | pisteajo | |
Simon Yates (s. 7. elokuuta 1992 Bury) on englantilainen rata- ja maantiepyöräilijä. Hän aloitti maantiepyöräilyn ammattilaisuransa Orica-GreenEDGE-tallissa 2014, ja edustaa edelleen samaa joukkuetta, nykyiseltä nimeltään Team Jayco-AlUla. Myös hänen kaksoisveljensä Adam Yates on maantiepyöräilijä.[2]
Simon Yates voitti ratapyöräilyssä Daniel McLayn kanssa junioreiden pariajon (eli madisonin) maailmanmestaruuden 2010[3]. Hän voitti miesten maailmanmestaruuden pisteajossa Minskissä 2013 ennen espanjalaista Eloy Teruelia[4].
Yates jäi kiinni astmalääke terbutaliinin käytöstä Pariisi–Nizza-ajossa maaliskuussa 2016. Kansainvälinen pyöräilyliitto antoi hänelle neljän kuukauden kilpailukiellon "tahattomasta dopingrikkomuksesta".[5]
Yates siirtyi Italian ympäriajon 2018 johtoon sijoituttuaan kuudennella etapilla toiseksi. Hän voitti kilpailun yhdeksännen, 11. ja 15. etapin.[6] Hän putosi kokonaiskilpailun kärjestä 19. etapilla, jolla hävisi Chris Froomelle lähes 40 minuuttia[7]. Hän sijoittui lopulta 21:nneksi[6]. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän johti kokonaiskilpailua etappien 9–11 jälkeen sekä uudelleen voitettuaan 14. etapin.[6] Hän voitti kilpailun lopulta minuutin ja 46 sekunnin erolla Enric Masiin.[8] Hän voitti UCI World Tourin kokonaiskilpailun 2018.[9] Vuoden 2021 Italian ympäriajossa hän oli kolmas ja voitti Alpe di Meraan pättyneen 19. etapin[6]. Italian ympäriajossa 2022 hän voitti Budapestissa aika-ajona ajetun toisen etapin sekä Torinoon päättyneen 14. etapin.[6]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet: Cyclingbase[1], Cycling Archives[2], Pro Cycling Stats[6]
Ratapyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2010
- Junioreiden MM-kilpailut, pariajossa kultaa, joukkuetakaa-ajossa hopeaa
- 2012
- Pariajon Britannian-mestaruus
- 2013
- MM-kilpailut, pisteajossa kultaa
Maantiepyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2011
- Tour de l'Avenir, 6. etapin voitto
- 2013
- An Post Rás, nuorten kilpailun voitto
- Tour de l'Avenir, 5. ja 6. etapin voitto
- Britannian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, nuorten kilpailun ja 6. etapin voitto
- 2014
- Slovenian ympäriajo, nuorten kilpailun voitto
- Tour of Alberta, mäkikirikilpailun voitto
- 2015
- Baskimaan ympäriajo, kokonaiskilpailussa viides
- Tour de Romandie, kokonaiskilpailussa kuudes
- Critérium du Dauphiné, kokonaiskilpailussa viides, nuorten kilpailun voitto
- 2016
- Prueba Villafranca - Ordiziako Klasika, voitto
- Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kuudes, 6. etapin voitto
- 2017
- Pariisi–Nizza, 6. etapin voitto
- GP Miguel Indurain, voitto
- Tour de Romandie, kokonaiskilpailussa toinen, 4. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs, nuorten kilpailun voitto
- 2018
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa toinen, 7. etapin voitto
- Katalonian ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, 7. etapin voitto
- Italian ympäriajo, mäkikirikilpailussa kolmas, 9., 11. ja 15. etapin voitto, 6. ja 14. etapilla toinen
- Puolan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, 7. etapin voitto
- Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailun ja yhdistelmäkilpailun[10] sekä 14. etapin voitto, 19. etapilla toinen, 15. ja 20. etapilla kolmas
- UCI World Tour, kokonaiskilpailun voitto
- 2019
- Vuelta a Andalucia, mäkikirikilpailun ja 4. etapin voitto
- Pariisi−Nizza, 5. etapin (aika-ajo) voitto
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kahdeksas, 1. etapilla (aika-ajo) ja 14. etapilla toinen, 15. etapilla kolmas
- Ranskan ympäriajo, 12. ja 15. etapin voitto
- 2020
- Puolan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas
- Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailun ja 5. etapin voitto
- Tour of the Alps, kokonaiskilpailun ja 2. etapin voitto
- 2021
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 19. etapin voitto, 17. etapilla kolmas
- Cro Race, mäkikirikilpailun voitto
- 2022
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa toinen, 8. etapin voitto
- Vuelta Asturias, 1. etapin voitto
- Italian ympäriajo, 2. etapin (aika-ajo) ja 14. etapin voitto
- Prueba Villafranca - Ordiziako Klasika, voitto
- Vuelta a Castilla y León, kokonaiskilpailun ja 2. etapin voitto
- Clásica de San Sebastián, kuudes
- 2023
- Tour Down Under, kokonaiskilpailussa toinen, 5. etapin voitto
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa neljäs
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, 1. ja 17. etapilla toinen
- Grand Prix Cycliste de Montréal, kuudes
- Giro dell'Emilia, kolmas
- Lombardian ympäriajo, viides
- 2024
- AlUla Tour, kokonaiskilpailun ja 5. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa 12:s, 17. etapilla toinen, 19. etapilla kolmas
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Yates Simon cyclingbase.com. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Simon Yates cyclingarchives.com. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ World Championship, Track, Madison, Juniors 2010 cyclingarchives.com. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ World Championship, Track, Points race, Elite 2013 cyclingarchives.com. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Simon Yates handed four-month 'non-intentional' doping ban cyclingnews.com. 27.6.2016. Viitattu 25.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Simon Yates procyclingstats.com. Viitattu 21.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Yates romahti Giron kärjestä – Froome nappasi mahtiajolla ykköspaikan yle.fi. 25.5.2018. Viitattu 28.5.2018.
- ↑ 2018 » 73rd La Vuelta ciclista a España (2.UWT) General Classification procyclingstats.com. Viitattu 17.9.2018. (englanniksi)
- ↑ 2018 UCI WORLDTOUR uci.org. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Combined classification cyclingnews.com. 16.9.2018. Viitattu 23.9.2018. (englanniksi)
| ||||||||||
