Uskonto Kuopiossa
Uskontokuntiin kuuluminen Kuopiossa, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Kuopion uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Kuopion kaupungissa 65,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 30,6 prosenttia väestöstä.[1]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopiosssa toimii kuusi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Kuopion tuomiorovastikuntaan. Kuopiossa toimivia seurakuntia ovat tuomiokirkkoseurakunta, Alavan seurakunta, Järvi-Kuopion seurakunta, Kallaveden seurakunta, Männistön seurakunta ja Puijon seurakunta.[2] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Kuopion seurakuntayhtymän.[3]
Kuopio toimii myös Kuopion hiippakunnan keskuspaikkana. Hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Kuopiossa.[4]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopio kuuluu Pohjois-Savon herännäishenkiseen herätysliikealueeseen. Liikkeellä onkin Kuopiossa kohtalaista kannatusta. Muita Kuopiossa toimivia herätysliikkeitä ovat vanhoillislestadiolaisuus ja kansanlähetys.[5] Herännäisyyden piirissä Kuopiossa toimivia Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja ovat Karttulan, Nilsiän, Säyneisten ja Kuopion paikallisosastot.[6]
Viidennen herätysliikkeen piirissä Kuopio toimii Pohjois-Savon Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Kuopiossa oma Lähetyskoti. Myös Kansan Raamattuseura järjestää Kuopiossa tilaisuuksia. Kansan Raamattuseuran keskuksena toimii Sanan Kulma Kuopion keskustan tuntumassa.[7][8] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Kuopiossa toimii Kuopion ja ympäristön rauhanyhdistys.[9] Esikoislestadiolaisuuden piirissä Kuopiossa on Esikoisten sekä Esikoislestadiolaisten toimintaa.[10][11]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kuopiossa Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta, minkä lisäksi entisen Riistaveden kunnan alueella toimii oma kappeliseurakuntansa.[12][13]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntailaisuuden piirissä Kuopiossa toimii Kuopion helluntaiseurakunta, johon kuuluu yli 1 100 jäsentä. Muita Kuopiossa toimivia helluntaiseurakuntia ovat Kuopion Tukikohta-seurakunta ja Nilsiän helluntaiseurakunta.[14] Helluntailiike saapui Savon alueelle 1910-luvulla ja Kuopioon vuonna 1912. Kuopiossa työtä johti Pekka Brofeldt, mutta työ hiipui kun Brofeldt muutti pois vuonna 1919. Vuonna 1926 William Uotinen tuli saarnaajaksi Kuopioon ja Kuopion helluntaiseurakunta järjestäytyi uudelleen vuonna 1927. Seurakunta kasvoi runsaasti 1930-luvulla ja parhaimpina vuosina kastettiin yli 200 jäsentä. Uotisen kauden lopussa, vuonna 1937, seurakuntaan kuului noin 700 jäsentä. Kuopion helluntaiseurakunnasta tuli tähän aikaan useita helluntailiikkeen keskeisiä saarnaajia.[15]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Kuopiossa toimii Pyhän Joosefin katolinen seurakunta. Seurakunta kuuluu Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Katolinen seurakunta kokoontuu Männistön kaupunginosassa sijaitsevassa Pyhän Joosefin kirkossa.[16]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Kuopiossa toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[17] Seurakunnan sekä Kuopion ja Karjalan hiippakunnan pääkirkko on Pyhän Nikolaoksen katedraali. Kirkko on valmistunut vuosina 1902–1903 ja sen on suunnitellut rakennusmestari Aleksander Isakson.[18]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopiossa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Kuopio on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kahdesti vuosina 1948 ja 1957. Herännäisten valtakunnalliset Herättäjäjuhlat on järjestetty kaupungissa neljä kertaa vuosina 1910, 1938, 1959 ja 1989. Herättäjäjuhlat on järjestetty myös viisi kertaa tuolloin itsenäisessä Nilsiässä vuosina 1906, 1920, 1952, 1985 ja 2017 sekä Karttulassa vuonna 1902. Kansanlähetyspäivät on järjestetty Kuopiossa kaksi kertaa vuosina 1973 ja 2004.[19][20] Vapaakirkollisten kesäjuhlat on järjestetty Kuopiossa seitsemän kertaa vuosina 1981, 1991, 1994, 1998, 2002, 2007, 2013 ja 2019.[21]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 6.10.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Kuopion hiippakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Info ja asiointi Kuopion seurakunnat. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Päätöksenteko Kuopion hiippakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Kuopion tilaisuudet Pohjois-Savon Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Kaupungit: Kuopio Kansan Raamattuseura. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Keiteleen ja Kuopion tapahtumat Esikoiset. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Kuopio Esikoislestadiolaiset. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Kuopio: Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Riistaveden kappeli srk Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Kuopion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 15.5.2018. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 45. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Info Kuopion ortodoksinen seurakunta. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Pentti Pulkkinen: Kirkkoarkkitehtuuri 1850-luvulta nykypäiviin, s. 502. (Ortodoksinen kirkko Suomessa) EteläSuomen kustannus Oy Lieto, 1979. ISBN 951-9064-29-X
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
