Vöyrin sotakoulu
Vöyrin Sotakoulu oli itsenäisen Suomen ensimmäinen aliupseerikoulu. Koulu syntyi 26. tammikuuta – 30. toukokuuta 1918 Vimpelin sotakoulun jatkoksi.[1]
Sven Donner, Axel Bergman ja Thure Svedlin saivat Sotilaskomitean (M.K.) suostumaan koulun perustamiseen. Vöyrin kunnallislautakunnan puheenjohtaja Johannes Miemois ja elintarvikelautakunnan puheenjohtaja Johannes Hallvar saivat kutsun Vaasaan, ja koulu päätettiin perustaa.
Vöyrin sotakoulu koulutti aliupseereita (ryhmänjohtajia) suojeluskunta-armeijaa varten. Koulun ensimmäinen päällikkö oli jääkäriluutnantti Bertel (Perttu) Petrelius (myöh. Pertamo) ja 18. helmikuuta 1918 alkaen jääkärikapteeni Juho Heiskanen[2][3]. Intendenttinä toimi jääkärivänrikki Ivar Eugéne Hasselblatt,[4] koulun hankintapäällikkönä Johannes Hallvarlähde? ja kirjurina jääkäri Viktor Granlund[5].
Opettajina ja komppanian päällikköinä toimi 22 jääkäriä ja Vimpelin koulun entisiä oppilaita. Koulun noin 1 400 oppilasta olivat eri puolilta maata ja muodostivat 9 komppaniaa ja 2 konekiväärikomppaniaa (KKK).
Vöyrin sotakoulun perinteitä vaalivat myöhemmät Kanta-aliupseerikoulu ja Päällystöopisto.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Donner–Svedlin–Nurmio: Suomen vapaussota IV, Jyväskylä: Gummerus 1924.
- Ignatius–Theslöf–Palmén–Grotenfelt–Nordenstreng–Soikkeli: Suomen vapaussota vuonna 1918 IV. Helsinki: Otava 1923.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ignatius–Theslöf–Palmén–Grotenfelt–Nordenstreng–Soikkeli 1923: 173, 175.
- ↑ Donner–Svedlin–Nurmio 1924: 179.
- ↑ Ignatius–Theslöf–Palmén–Grotenfelt–Nordenstreng–Soikkeli 1923: 173.
- ↑ Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975: (Ivar Eugéne Hasselblatt).
- ↑ Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975: (Viktor (Väinö) Granlund ).
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palsta 300. Helsinki: Otava, 1965.
| Edeltäjä: Vimpelin sotakoulu |
Aliupseerikoulut
|