Valehtelijoiden klubi
| Valehtelijoiden klubi | |
|---|---|
 |
|
| Tyyli | viihde |
| Luoja(t) |
Pertti Reponen Heikki Kinnunen |
| Pääosissa |
Helge Herala Marita Jyrkinen Leo Lastumäki Aake Kalliala |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Verkko |
MTV |
| Esitetty | 1981 – 1983 |
| Palkinnot | |
| Voitetut | Venla 1982 (kunniamaininta) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Valehtelijoiden klubi on suomalainen Mainostelevision tuottama viihdeohjelma, jota esitettiin vuosina 1981–1983. Ohjelman käsikirjoittivat Pertti Reponen ja Heikki Kinnunen. Ohjelma perustuu Yhdysvalloissa 1970-luvulla aloittaneeseen The Liar's Club -sarjaan.[1]
Ohjelmassa olivat alusta alkaen mukana näyttelijät Leo Lastumäki (jäsen K), Aake Kalliala (jäsen R), Maija-Leena Soinne (jäsen F) sekä Olavi Ahonen (jäsen Z), joista viimeksi mainittu esitti vankia. Mukana hänellä oli poliisiasuinen vartija.
Kilpailussa esiteltiin outoja esineitä, joiden merkitykselle ja käytölle edellä mainitut henkilöt keksivät selityksiä.[2] Heistä yksi puhui totta ja muut valehtelivat. Mukana olleen kilpailijan tehtävänä oli sanoa, kuka puhuu totta. Kilpailun juontajana toimi steppaileva Helge ”Heguli” Herala. Hänellä oli apunaan ”sihteerikkö”, jota esitti Marita Jyrkinen. Pöydän yläpuolella roikkui narulla pyykkipoikien pitelemänä 50 markan seteleitä (nykyrahassa vajaa 20 €), joita Heguli jakoi kilpailijoille melko mielivaltaisesti. Lisäksi ohjelmassa esitettiin valehtelu-aiheisia sketsejä. Ohjelma sai kunniamaininta-Venlan vuonna 1982.
Olavi Ahosen esittämä hahmo sai vuonna 1984 lyhytikäisen oman spin off -sarjan Ollin koppivuodet.[3]
Kahdeksan jaksoa sarjasta esitettiin uusintana lauantaisin 10. toukokuuta – 7. kesäkuuta 1997 ja 21. kesäkuuta – 5. heinäkuuta 1997 klo 19.30–20.00 MTV3-kanavalla. Jaksoja oli lyhennetty uusintaa varten.
Ohjelman formaatti herätettiin henkiin vuonna 2013, kun MTV3 alkoi esittää siihen perustuvaa Totuuden torvet -nimistä ohjelmaa[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Annala, Jukka: Toopelivisio, s. 109. Teos, Helsinki 2006. ISBN 951-851-066-0.
- ↑ Valehtelijoiden klubi teki Helge Heralasta koko kansa Hegulin Iltasanomat. 2.3.2010. Viitattu 3.3.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ollin koppivuodet (1984) Elonet. Viitattu 25.11.2015.
- ↑ Juuso Vainio: 1980-luvun suomalainen TV suosikki palaa ruutuun uutena versiona Iskelma.fi: YLE. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 16.9.2013. Suomi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helge Herala ja Eino Grön Valehtelijoiden klubissa[vanhentunut linkki] Katsomo.fi
- Leo Lastumäki ja Helge Herala Valehtelijoiden klubissa (Arkistoitu – Internet Archive) Katsomo.fi