horjuttaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]horjuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- (myös kuvaannollisesti) saattaa kokonaan tai osittain epävakaaseen tai epätasapainoiseen tilaan
- Myrsky horjutti mäkihyppytornia – turvallisuus tarkistetaan ennen käytön jatkamista.
- Epäluottamuslause-esityksellä pyrittiin horjuttamaan hallitusta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhorjut̪ːɑːˣ/
- tavutus: hor‧jut‧taa
Etymologia
[muokkaa]- verbistä horjua
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: horjuttaminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- horjuttaa Kielitoimiston sanakirjassa