sanailu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sanailu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑnɑi̯lu/
- tavutus: sa‧nai‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sanailu | sanailut |
| genetiivi | sanailun | sanailujen sanailuiden sanailuitten |
| partitiivi | sanailua | sanailuita sanailuja |
| akkusatiivi | sanailu; sanailun |
sanailut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sanailussa | sanailuissa |
| elatiivi | sanailusta | sanailuista |
| illatiivi | sanailuun | sanailuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sanailulla | sanailuilla |
| ablatiivi | sanailulta | sanailuilta |
| allatiivi | sanailulle | sanailuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sanailuna | sanailuina |
| translatiivi | sanailuksi | sanailuiksi |
| abessiivi | sanailutta | sanailuitta |
| instruktiivi | – | sanailuin |
| komitatiivi | – | sanailuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sanailu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. sanaileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sanailu Kielitoimiston sanakirjassa