Serge Prokofiev

Serge Prokofiev
Informa
Ɛ-ɛjaɖɛ	Ruusii
Ɛ-tʋmɩyɛ	Minziiki laɖʋ
Ɛ-ɖɩlʋlɩyɛ	Sontsovka
E-efemiye kɩlʋlɩyɛ	ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1891
Ɛ-ɖɩsɩbɩyɛ	Mɔsɩkʊʊ
E-efemiye kɩsɩbɩyɛ	lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 5 pɩnaɣ 1953

Serge Prokofiev (yaa Ruusi kʋnʋŋ matʋ taa lɛ, Сергей Сергеевич Прокофьев), palʊla-ɩ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1891 alɩwaatʊ taa kɛ Sontsovka (Ekaterinoslav komina taa kɛ Ruusii tɛ Ampiiri taa) ɛsɩ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 5 pɩnaɣ 1953 Mɔsɩkʊʊ tɛtʊ taa (URSS), ɛɛkɛ hendu lɩzɩyʊ Ruusii ɛjaɖɛ minziiki cɔlɩɩ ŋgʊ taa nɛ ɛmakaɣ piyano nɛ ɛtɛ ɛkɛ hendu lɩzɩyaa ñʊʊ tʊ.

Ɛkɛ hendu sakɩyɛ lɩzɩyʊ, ɛlakaɣ kɛlɛm kɛlɛm waa nɛ amʊʊza sakɩyɛ ɛtɛ alɩwaatʊ taa nɛ ɛ-hɩɖɛ sɛɛ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɛɛwɛna lɩmaɣza siŋ pɩkɩlɩ ɛtɛ alɩwaatʊ taa tɛ lɩmaɣza. Ɛkɛ sukuli pɩɣa Saint-Pétersbourg samaɣ tʊmɩyɛ ɖɩlaɖɛ taa, ɛwa nɛ ɛmʊ Anton Rubinstein tɛ kɩhɛyʊ mbʊ pʊyɔɔ ɛnʊ kaawɛna weewe piyano mabʊ hɔɔlʊʊ taa. Kpaɣna pɩnzɩ 1918 ŋtalɩ 1936, ɛlaba pɩnzɩ sakɩyɛ ajɛyɛ lɛɛna taa nɛ etisi nɛ ɛpɩsɩ ɛtɛ ɛjaɖɛ taa URSS ɖenɖe paɖʊɣa-ɩ hɩɖɛ nɛ pɛcɛ-ɩ ɖɔɖɔ yɔ. Ɛnʊ nɛ Joseph Staline pasɩba kɩyakʊ kʊyʊmʊ.

Sontsovka kɛ lone nɖɩ ɖɩ-taa palʊla Prokofiev yɔ, ɖɩwɛ Ruusi tɛ Ampiiri taa kɛ Ekaterinoslav komina taa. Ɛ-caa kɛ haɖaʊ lɔŋ tasʊʊ tʊmɩyɛ ñʊʊ tʊ sɔsɔ haɖaʊ nɔmɔʊ taa. E-ɖoo, Maria Grigorievna, kɛ halʊ weyi ɛkpɛlɛkʊʊ piyaa camɩyɛ yɔ, ɛ-tʊmɩyɛ ɖɔɖɔ kɛlɛ piyaanoo mabʊ nɛ ɛkɛ ɛ-pɩyalʊ tɛ kajalaɣ wɩlɩyʊ. Serge pɩjatʊ kaawɛ ɖeu ɖɩɣa sɔsɔyɔ nakɛyɛ taa ɖenɖe e-ɖoo makaɣ-ɩ Beethoven, Chopin, Tchaikowsky nɛ Rubinstein. Miziiki hɔɔlʊʊ taa kʊjɔŋ kɔŋ pɩɣa sakɩyɛ sakɩyɛ mbʊ lɛ, e-ɖoo tɩlɛzɩɣ lɩmaɣza mbʊ se ɛɖʊ-ɩ miziiki tʊmɩyɛ nɔmɔʊ taa.

Pɩnaɣ 1900 taa lɛ, ɛwɛna pɩnzɩ lutozo kɛlɛ, ɛtɩŋɩ e-ɖoo Mɔsɩkʊʊ tɛtʊ taa ɖenɖe ewoba ɛna peteu laŋɩyɛ taa wɩzasɩ hendu yɔ. Ɛpɩsa Sontsovka lɛ, eteɣ natʊyʊ piyaa, kɩɖalʊ. Pɩnaɣ 1902, alɩwaatʊ taa lɛ, e-ɖoo kɔɔ nɛ ɛnɛ-ɩ pɛwɛɛ Mɔsɩkʊʊ tɛtʊ se pɩsa nɛ ɛpaɣzɩ sukuli ɛ-nɛ wɩlɩya ma-hɩɖɛ kʊyaa waa. Kajalaɣ lɛ, ɛpaɣzɩ lɩzɩtʊ nɛ wɩlɩyʊ Reinhold Glière, ɛlɛ kpɛlɛlɛkɩ-ɩ laɣsɩ nɛ cɔlɩtʊ. Pɩnaɣ 1904 lɛ, e-ɖoo kpaɣ lɩmaɣza se ewokina-ɩ Saint-Pétersbourg se pɩsa nɛ e-sukuli ɖɛnɛ ɛsɩnda ɛlɛ mbʊ lɛ, ɛwɛna pɩnzɩ 13.

Prokofiev tɩsʊ sukuli taa kpa lɛ, ɛpɩsɩ pɩɣa ŋga kɔtɔm wɛ ɖoŋ yɔ nɛ ekizi mbʊ payi pɩtɛma wɛʊ yɔ pɩwɛtʊ, nɛ ɛmaɣmaɣ ɛna se ɛwɛ ɖoŋ mbʊ nɛ ɛkɩlɩ lɛɛla yaa ɛ-tabala halɩ pɩtalɩ ɖɔɖɔ ɛ-wɩlɩyaa. Prokofiev ñɩŋɩ sɔsɔtʊ ɖaʊ yɔ ɛ-tʊmɩyɛ alɩwaatʊ tɩŋa taa. Pʊwayɩ lɛ, ɛyʊ ɛnʊ ɛtalɩ evebu, egbeɣta nɛ esuu wonduu ɖeu nɛ pɩwɛ cɔnaʊ nɛ ɛ-maɣmaɣ ɛwɛtʊ nɛ ɛ-lɩmaɣza tɩŋa taa wɛ ɛzɩ hama ɛyʊ sɔsɔ, mbʊ mayʊ sɔsɔ Ruusii tʊ nɔyʊ tɔma lɛ yɔ.

• 
  Prokofiev 020
• 
  Nadja Sellrup and Pascal Jansson in Romeo and Juliet 2010
• 
  The fiery angel

]