Mollüskad

Mollüskad
Mollüskiden erazvuiččend: Helix pomatia-edenoi, järgeline kahesajaugnik, mollüskad kaks'korine i somuzkatusekaz
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Mollüskad
Latinankel'ne nimi
Mollusca Linnaeus, 1758
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 69458 NCBI 6447

Mollüskad (latin.: Mollusca) oma meren i kuivman živatoiden tip.

Jagadas tipad seičemeks..kahesaks eläbaks klassaks. Lugetas koume vai sen enamba kadonut klassad mugažo.

Etimologii

Latinankel'ne nimi libui sen-žo kelen molluscus-sanaspäi «pehmed». Tedoidai mollüskid tedo om malakologii, niiden korid — konhiologii.

Leviganduz

Lugetas 85 tuhad mollüskiden erikoid, niiden kesken läz 2900 puttas Venäman territorijal. Mollüskiden erikoiden todesine lugu voib sadas 100..200 tuhazesai. Kaikiš enamba erazvuitte klass om kohtjaugaižed (eläbiden erikoiden nell' videndest), sid' kaks'korižed (19 %), jättud klassoiden erikod ottas tipan üht procentad.

Tipan ezmäižed živatad sünduiba kembrijan augus läz 541 mln vozid tagaz, löutud kividunuziden andmusiden mödhe. Ezimeletadud ühthine ezitat om diskussijoiden objektaks. Mollüskiden erikod oma levitadud kaikedme mašurudme, elädas neniš ümbrištoiš: mered (enamba randanno i tropikoiš), valdmeri, kuivma. Om vähemba erikoid reskvedes i solakahiš vezištoiš. Löutihe eläbid mollüskid Marianan kurnus 11 tuhad metrid süvüdel. Kuivmal mollüskad puttas tundraspäi tropikoihesai, alangištoišpäi mägiden ülävöihesai.

Klassad

• Kaudofoveatad (Caudofoveata)
• Solenogastres
• Somuzkatusekahad mollüskad (Polyplacophora)
• Monoplakoforad (Monoplacophora)
• Kaks'korižed (Bivalvia)
• Labidjaugaižed (Scaphopoda)
• Kohtjaugaižed (Gastropoda)
• Päjaugaižed (Cephalopoda)
• †Rostroconchia
• †Helcionelloida

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.