Kustaa V

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 12. marraskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kustaa V
Kustaa V valokuvattuna 1940-luvulla
Ruotsin kuningas
Valtakausi 8. joulukuuta 1907 –
29. lokakuuta 1950
Edeltäjä Oskar II
Seuraaja Kustaa VI Aadolf
Syntynyt 16. kesäkuuta 1858
Ruotsi Tukholma, Ruotsi
Kuollut 29. lokakuuta 1950 (92 vuotta)
Ruotsi Tukholma, Ruotsi
Hautapaikka Riddarholmskyrkan, Tukholma
Puoliso Kuningatar Viktoria
(vih. 1881; k. 1930)
Lapset
Koko nimi Oscar Gustaf Adolf
Suku Bernadotte
Isä Oskar II
Äiti Kuningatar Sofia
Nimikirjoitus

Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf); (16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma[1] – 29. lokakuuta 1950 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950.[2]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sofian vanhin poika. Syntyessään hän sai Värmlannin herttuan arvonimen.[2] Vuonna 1869 Kustaa alkoi käydä Beskowskan koulua, mutta hänet vedettiin pois sieltä niin sanotun palatsikoulutuksen piiriin, jossa hänestä koulutettiin tulevaa kuningasta. Tuolloin hänen pääopettajanaan toimi Carl Lundberg.[3]

Vuonna 1878 Kustaa lähti vuoden mittaiselle ulkomaanmatkalle, jonka tarkoituksena oli yhtäältä ruokkia tulevan kuninkaan kulttuurien tuntemusta, vaikka tämä ei vaikuttanut Kustaata kiinnostavan, ja toisaalta tarjota hänelle mahdollisuus tutustua potentiaaliseen vaimoon.[3]

Ollessaan kruununprinssi Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hän opiskeli muiden opintojensa ohella myös Ruotsin sotakorkeakoulussa. Hänet ylennettiin vuonna 1884 kenraalimajuriksi ja vuonna 1898 kenraaliksi.

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin prinsessa Sofian, Kustaa IV:n Aadolfin tyttären tytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Avioliittoa on kuvattu onnettomaksi.[4]

Kustaalle ja Viktorialle syntyi kolme poikaa:

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa V:n kiinnostuksenkohteita olivat musiikki ja taide. Hän harrasti myös tennistä ja kilpaili salanimellä Mr. G. Lisäksi metsästys oli yksi kuninkaan harrastuksista.[5][6]

Kustaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut keskustelun aihe Ruotsissa jo vuosia.[4] Kuninkaalla väitettiin olleen suhde ravintoloitsija Kurt Haijbyn kanssa.[7] Vuonna 1952 Haijby asetettiin syytteeseen hovin painostamisesta. Hänen väitettiin kiristävän suuria rahasummia; muutoin hän paljastaisi juorutun seksisuhteensa kuninkaan kanssa.[8] Tästä niin sanotusta Haijbyn tapauksesta on tehty dramatisoitu televisiosarja, joka esitettiin SVT:llä vuonna 2021.[9]

Kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa V nousi kuninkaaksi isänsä Oskar II:n kuoltua 8. joulukuuta 1907. Kuninkaana Kustaan motto oli ”Kansan kanssa isänmaan hyväksi” (ruots. Med folket för fosterlandet).[10] Ruotsin kuninkaille oli järjestetty kruunajaiset 1200-luvulta lähtien, mutta Kustaasta tuli ensimmäinen kuningas, joka kieltäytyi kruunajaisista.[5] Norja oli itsenäistynyt omaksi kuningaskunnakseen vuonna 1905, joten toisin kuin isänsä, Kustaa ei koskaan hallinnut Norjaa. Kun Norjan suurkäräjät julisti maan itsenäiseksi 7. kesäkuuta, Kustaa oli vierailulla Berliinissä.[3]

Kustaa V puhuu linnanpihalla 6. helmikuuta 1914, taustalla kuninkaan lähipiiriä.

Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan. Hän arvosteli hallitusta vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti niin sanotun linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.[11] Kuninkaan valta Ruotsissa oli vähentynyt tuntuvasti jo ennen Kustaan valtaannousua, mutta taatakseen monarkian säilymisen Ruotsissa hän pyrki sopeutumaan ajan henkeen.[6]

Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.

Kuninkaana Kustaa V pyrki vahvistamaan perustuslaillista monarkiaa ja demokratiaa Ruotsissa.[10]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.[12] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.[13][14] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.[14][15]

Viimeiset vuodet ja kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuollessaan 92-vuotiaana Kustaa V oli Ruotsin historian vanhin hallitseva monarkki.[6]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaiset ja norjalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[17]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[17]

Esivanhemmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningas Kaarle XIV Juhana
(Jean-Baptiste Bernadotte)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningas Oskar I
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningatar Desideria
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningas Oskar II
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Eugène de Beauharnais,
Italian varakuningas
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Josefina,
Ruotsin ja Norjan kuningatar
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinsessa Augusta Amalia av Bayern
 
 
 
Kustaa V
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Herttua Friedrich Wilhelm av Nassau
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Herttua Wilhelm I von Nassau
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Linnakreivitär Luise von Kirchberg-Sayn-Hachenburg
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuningatar Sofia
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinssi Paul von Württemberg
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinsessa Pauline av Württemberg
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Prinsessa Charlotte von Sachsen-Altenburg
 
 
 

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Santeri Salokiven maalaus Kustaa V:n vierailusta Suomessa 22.8.1925
    Santeri Salokiven maalaus Kustaa V:n vierailusta Suomessa 22.8.1925
  • Kustaa V:n kuninkaana käyttämä monogrammi
    Kustaa V:n kuninkaana käyttämä monogrammi
  • Kuningas seuraa auringonpimennystä vuonna 1945
    Kuningas seuraa auringonpimennystä vuonna 1945

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gustav V | king of Sweden Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. ↑ a b c Gustav V Svenskt biografiskt lexikon. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Ruotsin salattu seksiskandaali: Kun kuningas Kustaa V palasi krokotiilinmetsästyksestä, löysi hän kuningattaren teltasta epäilyttävissä puuhissa Ilta-Sanomat. 31.1.2023. Viitattu 27.2.2023.
  5. ↑ a b Gustaf V, 1858–1950 Kungahuset. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c Gustaf V 1907-1950 Kungligaslotten. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  7. ↑ Tv-serien En kunglig affär, berättelsen om Kurt Haijby – när sex, svek och maktspel skakade det svenska kungahuset Svenska YLE. 23.12.2021. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  8. ↑ Haijbyaffären: Homosex- och utpressningskandal i kungahuset Sveriges Radio. 18.5.2009. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  9. ↑ Haijbyaffären blir dramaserie i SVT Hufvudstadsbladet. 22.5.2020. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  10. ↑ a b c d Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 27.2.2023. (eesti)
  11. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  12. ↑ Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.
  14. ↑ a b Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)
  15. ↑ Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).
  16. ↑ Sveriges statskalender (s. 525) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Sveriges statskalender (s. 438) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
  18. ↑ Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1944 Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. 1944. Viitattu 27.2.2023. (tanska)
  19. ↑ Order of the Dannebrog (Dannebrogordenen) Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 15.6.2018. Viitattu 27.2.2023. (englanti)
  20. ↑ A Szent István Rend tagjai tornai.com. Arkistoitu 2010. Viitattu 27.2.2023. (unkari)
  21. ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 147) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 27.2.2023. (espanja)
  22. ↑ Page 3311 | Issue 28134, 5 May 1908 | London Gazette The Gazette. 1908. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech vyznamenani.net. 2023. Viitattu 27.2.2023. (tchèque)
  24. ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 27.2.2023.
  25. ↑ The Imperial Orders and Decorations of Ethiopia The Crown Council of Ethiopia. Arkistoitu 2012. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Actes officiels (pdf) Journal de Monaco. 6.4.1875. (ranska)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Ruotsi Edeltäjä:
Oskar II 		Ruotsin kuningas
1907–1950 		Seuraaja:
Kustaa VI Aadolf
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kustaa_V&oldid=22889389”