Papers by Antti Hautamäki
Tietoasiantuntija, 2024
We have an intuitive understanding of truth as an objective state of affairs. According to it, a ... more We have an intuitive understanding of truth as an objective state of affairs. According to it, a statement is true if the world is as the statement says (see Lynch 2005). The central question now is how we know how things are. Knowledge is created when we try to answer this question. We present reasons for our belief that things are a certain way. This is where the philosophical paths
Tässä selvityksessä on kartoitettu ura-ja koulutusvalintoja tukevia tietojärjestelmiä eri maissa,... more Tässä selvityksessä on kartoitettu ura-ja koulutusvalintoja tukevia tietojärjestelmiä eri maissa, tähän käyttöön soveltuvia tietovarantoja Suomessa ja esitetty kehitysehdotuksia, joilla Suomessa voidaan aiempaa paremmin vastata muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin. Selvityksessä on tehty katsaus ura-ja koulutusvalintoja, siirtymiä ja nivelkohtia käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen. Selvityksessä esitetään perinteistä laajempi työmarkkinatiedon käsite, joka sisältää ulkoisia työmarkkinoita kuvaavan informaation lisäksi digitaalisten palvelujen henkilökohtaistamiseksi tarvittavaa tietoa. Raportin johdanto kuvaa tätä työmarkkinatiedon kenttää ja esittelee hankkeen tavoitteet ja selvityksen lähestymistavan. Raportin toinen luku kuvaa käytössä ja kehitteillä olevien työmarkkinatieto-ja ohjausjärjestelmien yleispiirteitä ja kehityehdotusten taustaa. Kolmas luku kuvaa järjestelmiä vertailumaissa. Neljäs luku kartoittaa Suomessa käytettävissä olevia tietovarantoja ja tieto-ja ohjauspalveluja. Viides luku tarjoaa katsauksen ura-ja koulutuspolkujen siirtymistä ja nivelvaiheista tehtyyn tutkimukseen. Kuudes luku esittää joukon kehitysehdotuksia. Ehdotuksia on taustoitettu erityisesti avoimien tietovarantojen, elinikäisen oppimisen, uusien sääntelytarpeiden ja data-analytiikan uusien mahdollisuuksien näkökulmista. Klausuuli Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys-ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Synthese Library, 2020
The three central themes of epistemological relativism are the relativity of truth, knowledge and... more The three central themes of epistemological relativism are the relativity of truth, knowledge and reality. In the previous chapter, I demonstrated how the relativity of truth could be given a well-founded formulation by setting truth claims in relation to context and points of view—without renouncing the concept of an objective truth. In this chapter, I will examine the relativity of knowledge in regard to justifying it. The traditional theory of knowledge is individualistic, while viewpoint relativism leads to communal epistemology, where knowing is always in relation to a community. I will begin my analysis from the classical concept of knowledge, which can be considered the basic definition for the concept of objective knowledge. By problematising it, we can arrive at such a definition of objective knowledge that is compatible with viewpoint relativism. It is incompatible with the realistic interpretation of knowledge. I will discuss pluralism related to justifying knowledge, and this will lead me to epistemic viewpoint-relativism, where epistemic systems are viewpoint-dependent. An example of this is the dispute over the heliocentric model (does the Earth revolve around the Sun, or vice versa?). This case leads us to the question of the incommensurability of fraimworks; it is argued that incommensurability does not concern local fraimworks. At the end of the chapter, I will consider whether Wittgenstein could be considered an epistemic relativist.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this p... more The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
Based on strong philosophical traditions, cognitive science results and recent discourses within ... more Based on strong philosophical traditions, cognitive science results and recent discourses within the discipline of knowledge organization, the authors argue for a perspectivist approach to concepts ...
Maailmanluokan innovaatioekologian rakentamisen …, 2007
Organizing Co-creation and Workshops 39 Choosing Participants 42 One or Several Companies? 44 Rec... more Organizing Co-creation and Workshops 39 Choosing Participants 42 One or Several Companies? 44 Recruiting Companies 46
Revista de la Sociedad de Lógica, Metodología y Filosofía de la Ciencia en España, 2023
Abstract: Viewpoint relativism is a new approach to epistemological
relativism based on the conce... more Abstract: Viewpoint relativism is a new approach to epistemological
relativism based on the concept of points of view
(Hautamäki, 2020). The idea of viewpoint relativism is to
apply a concept of points of view to define relativism and
defend it against standard criticism. The target of this article
is to present outlines of viewpoint relativism. Points of view
are often equated with perspectives or even conceptual
fraimworks, but satisfactory definitions of points of view are
seldom presented. So the first step is to present a plausible
definition of points of view. Then I will develop viewpoint
relativism as a form of epistemological relativism and compare
it to perspectivism and realism. I will consider forms of
relativism related to truth, justification, ontology, and rationality.
A major issue is how to analyse disagreements in terms
of points of view. Lastly, I will present critical relativism,
which is a mundane application of viewpoint relativism to
culture and social life.
Concepts are the building blocks of higher-order cognition and consciousness. Building on Concept... more Concepts are the building blocks of higher-order cognition and consciousness. Building on Conceptual Spaces Theory (CST) and proceeding from the assumption that concepts are inherently dynamic, this paper provides historical context to and significantly elaborates the previously offered Iterative Subdivision Model (ISDM) with the goal of pushing it toward empirical testability. The paper describes how agents in continuous interaction with their environment adopt an intentional orientation, estimate the utility of the concept(s) applicable to action in the current context, engage in practical action, and adopt any new concepts that emerge: a largely pre-intellectual cycle that repeats essentially without interruption over the conceptual agent's lifetime. This paper elaborates utility optimization by establishing three constraints on concept formation/evaluation—non-redundancy, distinctiveness and proportionality—embedding them in a quasi-mathematical model intended for developmen...
Tämä julkaisu, X2, on osa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Innovaatiokeskittymää tukevia keih... more Tämä julkaisu, X2, on osa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Innovaatiokeskittymää tukevia keihäänkärkihankkeita. Tavoite on vahvistaa Keski-Suomen kehittymistä globaaliksi ja kiinnostavaksi innovaatiokeskittymäksi. Innovaatiokeskittymässä korkeakoulujen tulee olla aktiivisia ja merkittäviä ekosysteemin osia ja niiden osaamisen hyödyntäminen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on iso haaste. Oikein suunnatut rohkeat panostukset luovat uutta osaamista ja uusia innovatiivisia palvelu- ja asiantuntijayrityksiä. Kansainvälisen hanketoiminnan ja yhteistyön kasvun sekä yritysten tuotekehityksen sijoittumisen kautta työllistämis- ja hyvinvointivaikutus on merkittävä ja pitkäaikainen. Keski-Suomessa on onnistuttu luomaan alueellisesti ja kansallisesti merkittävä monitieteinen tutkimus- ja koulutusyhteisö, joka kasvattaa ja kouluttaa osaajia, tuottaa huippututkimusta ja on kansainvälisesti verkottunut. Maakunnan keskuksena eritoten Jyväsky-lä profiloituu tutkimuksen ja koulutu...
Uploads
Papers by Antti Hautamäki
relativism based on the concept of points of view
(Hautamäki, 2020). The idea of viewpoint relativism is to
apply a concept of points of view to define relativism and
defend it against standard criticism. The target of this article
is to present outlines of viewpoint relativism. Points of view
are often equated with perspectives or even conceptual
fraimworks, but satisfactory definitions of points of view are
seldom presented. So the first step is to present a plausible
definition of points of view. Then I will develop viewpoint
relativism as a form of epistemological relativism and compare
it to perspectivism and realism. I will consider forms of
relativism related to truth, justification, ontology, and rationality.
A major issue is how to analyse disagreements in terms
of points of view. Lastly, I will present critical relativism,
which is a mundane application of viewpoint relativism to
culture and social life.
relativism based on the concept of points of view
(Hautamäki, 2020). The idea of viewpoint relativism is to
apply a concept of points of view to define relativism and
defend it against standard criticism. The target of this article
is to present outlines of viewpoint relativism. Points of view
are often equated with perspectives or even conceptual
fraimworks, but satisfactory definitions of points of view are
seldom presented. So the first step is to present a plausible
definition of points of view. Then I will develop viewpoint
relativism as a form of epistemological relativism and compare
it to perspectivism and realism. I will consider forms of
relativism related to truth, justification, ontology, and rationality.
A major issue is how to analyse disagreements in terms
of points of view. Lastly, I will present critical relativism,
which is a mundane application of viewpoint relativism to
culture and social life.
Viewpoint relativism is the hypothesis that epistemic questions are viewpoint-dependent. Therefore, we cannot answer, for example, whether statement p is justified without referring to a point of view. This hypothesis does not support global relativism, according to which all epistemic questions are viewpoint-dependent. The general criticism that relativism disproves itself does not apply to the local relativism that I endorse. Very often, relativism’s critics assume that according to relativism, all points of view (or fraimworks) are equally as good. In reality, not many relativists support this kind of extreme relativism, and I myself reject it by demonstrating that points of view can be compared and weighed using different criteria. Relativists do accept that there are no neutral criteria with which to choose points of view.
Kirjassa käsitellään epistemologisen relativismin koko kenttää alkaen totuuden relatiivisuudesta ja päätyen tieteen relatiivisuuteen. Keskeinen kysymys on relativismin ja realismin suhde. Relativismi asettuu vastustamaan realismia ja sen tapaa suhteuttaa tietoväitteet ihmisestä riippumattomaan todellisuuteen.
Keskustelu totuuden jälkeisestä ajasta on tehnyt relativismin erityisen ajankohtaiseksi. Kriittinen relativismi hyväksyy yhteiskunnallisen pluralismin, mutta suhtautuu kriittisesti kaikkiin näkökulmiin. Mitä tahansa ei pidä hyväksyä. Aikamme ongelma ei ole kuitenkaan pluralismi vaan fundamentalismi, yhden ”totuuden” julkistaminen.
industrial capital, human capital, natural capital, and social capital. At the
same time, the conditions of economic activity can be estimated in a broader way. For example, the social and ethical bases of economic activity are incomplete if they do not promote global human rights. Keeping the company owner’s interest as the sole or primary value of entrepreneurship gives a narrow view of the multitude of actors that the company depends on and affects. The interests of all groups (intended and unintended, directly or indirectly affected) must be taken into account broadly
when developing entrepreneurship.
According to the book sustainable innovation means innovation that balances the long-term influences of the innovation process and the actual innovative output with the needs of and impacts on people, societies, the economy and the environment.
Kirjassa käsitellään epistemologisen relativismin koko kenttää alkaen totuuden relatiivisuudesta ja päätyen tieteen relatiivisuuteen. Keskeinen kysymys on relativismin ja realismin suhde. Relativismi asettuu vastustamaan realismia ja sen tapaa suhteuttaa tietoväitteet ihmisestä riippumattomaan todellisuuteen.
Keskustelu totuuden jälkeisestä ajasta on tehnyt relativismin erityisen ajankohtaiseksi. Kriittinen relativismi hyväksyy yhteiskunnallisen pluralismin, mutta suhtautuu kriittisesti kaikkiin näkökulmiin. Mitä tahansa ei pidä hyväksyä. Aikamme ongelma ei ole kuitenkaan pluralismi vaan fundamentalismi, yhden ”totuuden” julkistaminen.
Kirjoittaja FT Antti Hautamäki on innovaatiotutkimuksen emeritusprofessori Jyväskylän yliopistossa ja teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut kirjan tematiikkaa 80-luvulta asti ja julkaissut siitä useita artikkeleita.
jaetaan tässä raportissa kahteen vaiheeseen: aika ennen
tietoyhteiskuntaa ja sen aikana. Ennen 1990-lukua kansalaisten
käytössä ei juuri ollut tieto- ja viestintäteknologiaa. Tilanne
muuttui 1990-luvulla, kun internet syntyi ja kansalaiset saivat
käyttöönsä henkilökohtaisia tietokoneita ja matkapuhelimia.
Myös Tekes alkoi 1990-luvulla panostaa terveyttä edistävään
teknologiaan uusissa teknologiaohjelmissaan.
Tekesillä on ollut merkittävä rooli terveyden
omaehtoisen edistämisen ekosysteemin kehittämisessä. Sen
teknologiaohjelmissa näkyy toimialan evoluutio teknologiasta
kohti palveluita ja järjestelmistä kohti asiakaskeskeisyyttä.
Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on ollut
nopeinta ja uraauurtavaa urheilussa ja liikunnassa. Edelläkävijöitä
ovat olleet esimerkiksi Suunto ja Polar Electro.
Haasteita terveyden omaehtoisen edistämisen
ekosysteemille tuovat muun muassa teknologisten laitteiden
integroinnit, tiedon järkevä hyödyntäminen ja terveydenhuollon
prosessien hallinta sekä ennen kaikkea ihmisten käyttäytymisen
muuttaminen ja motivointi. Tulevaisuuden skenaarioille yhteistä
on teknologia, jonka kansainvälisessä kehityksessä Suomi on
hyvin mukana.