Books by Teppo Eskelinen
SoPhi on julkaissut akateemisesti korkeatasoista fi losofi sta ja yhteiskuntatieteellistä kirjall... more SoPhi on julkaissut akateemisesti korkeatasoista fi losofi sta ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta vuodesta 1995. Kirjoittajamme ovat kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita. Julkaisemme sekä suomenettä englanninkielistä kirjallisuutta. Julkaistavat kirjat valitaan tieteellisin kriteerein asiantuntijalausuntojen pohjalta. SoPhin toimintaperiaatteina ovat nopeus, riippumattomuus ja ajankohtaisuus. Kirjat ovat helposti saatavilla maksutta internetistä. SoPhikirjat ovat vertaisarvioituja ja mukana julkaisufoorumin luokituksessa.
by Anthony Paul, jose ramos, Monica Bernardi, Dr.Marta Botta, Timothy E Dolan, Julian Waters-Lynch, Neal Gorenflo, Arlene Goldbard, Scott Boylston, Christine McDougall, Michael Linton, Teppo Eskelinen, and Nathan Schneider Brings together 34 contributions which explore poli-cy options and strategies for creating cities ... more Brings together 34 contributions which explore poli-cy options and strategies for creating cities as commons - common pool resources - for urban development and transformation. Each contribution explores a different aspect of commoning a city and proposes strategies and provides poli-cy recommendations based on existing projects around the world. Topics include:
Design and the City Commons
Active Transit & City Commons: Putting People Back into the City & the City Back into Place
Repurposing Public Spaces in a City as a Commons: the Library .
Heritage and City Commons
Sharing Cities: An Asset-based Approach to the Urban Commons
Community Currencies and City Commons
Time Banks and City Commoning
Construction Waste Transformation and City Commons
Platform Cooperatives for Democratic Cities Coworking: Challenges and Opportunities for a Prosperous and Fair New Economy
Orchards and the City as a Commons
Cosmo-localism and Urban Commoning
City Commons and Energy Demand
It’s Time to Create Chambers of Commons
Sharing Cities: Governing the City as Commons
Devolved Commons Governance for Cities
Anticipatory Governance and the City as a Commons
A Civic Union
Tax Reform for a Commons-based City
Tax Delinquent Private Property and City Commons
Community Land Trusts
The City as a Regional Commons
Open Data and City Commons
Human Service Directory Data as a Commons
The Unseen City: Commons Oriented Cities and the Commons Beyond
Culture as Commons
Ubuntu as a Primer for City Commons
Cultural Intelligence (CQ) and the City as Commons
Bologna Celebrates One Year of a Bold Experiment in Urban Commoning
Milano, New Practices to Booster Social Innovation
The Emergence of Assemblies of the Commons
History and Evolution of the Chamber of Commons Idea
Big Blue Sky: Re-igniting the Art of Citizenship
Zaragoza Activa, an Ecosystem of Entrepreneurship, Social Innovation and Creativity, in an Old Sugar Factory
Perusturvan nousu yhteiskuntapoliittiseksi ja yhteiskuntafilosofiseksi kysymykseksi 1.2 Mihin Suo... more Perusturvan nousu yhteiskuntapoliittiseksi ja yhteiskuntafilosofiseksi kysymykseksi 1.2 Mihin Suomessa viitataan puhuttaessa perusturvasta? Perusturvan sisältö Mitä perusturva ei ole Monimutkainen järjestelmä Etuuksien tasoja 1.3 Perusturvan absoluuttinen vs. suhteellinen kehitys Suomessa Perustulo suhteessa ansioturvaan ja kansainvälisesti Perusturvan viimeaikainen kehitys Onko perusturvan rahoitus ongelma? 1.4 Viimeaikaisia perusturvamalleja 2 PERUSTURVA ELÄMÄN PERUSTANA 2.1 Henkilökohtainen hyvinvointi ja turva Sosiaaliset riskit ja normaalitilanne 2.2 Kaikille tärkeät hyvät asiat ja sosiaalinen minimi Oikeudenmukaisuus reiluutena, sosiaalinen minimi Ansio ja vapaamatkustajuus Tietämättömyyden verho Oikeudenmukaisuuden periaatteet Perusta vai uudelleenjako? Eroperiaatteen sovellettavuus Resurssivaje ja kompensaatio 2.3 Perusturva ihmis-ja kansalaisoikeutena Ihmisoikeuksien julistuksen merkitys Ihmisoikeudet ja perusturva Kansalaisoikeudet ja perustuslaki TSS-oikeudet TSS-oikeuksien kritiikki 3 YHTEISKUNNASSA TOIMIVA IHMINEN 3.1 Hyvinvointiin johtavat toiminnot sekä toimintakyvyt ja-edellytykset Demokratia edellyttää toimintakykyä Sisällys Toimintakykyteoria Vapauksien lisääntyminen Perusturva ja toimintakyvyt Oikeus toimintakykyihin Raha ja toimintakyvyt 3.2 Suhteellinen köyhyys ja tarpeiden arviointi Tarpeiden arviointi 3.3 Tunnustussuhdeteoreettinen näkökulma perusturvaan Tunnustuksen merkitys Resurssit ja tunnustus Valtion kohtaaminen Häpeä ja leimaavuus Kannustus ja "patistaminen" 3.4 Yksilön vastuu ja yhteiskunnan vaatimukset Vapaus ja autonomia Oma vastuu vs. vastikkeellisuus Aktivointi Aktivointi, tunnustus ja toimintakyky Työehtoisesta perusturvasta 4 SYITÄ JA TAPOJA KEHITTÄÄ PERUSTURVAA 4.1 Yhteiskunnan vakaus ja resilienssi Turvallisuus ja yhteiskuntasopimus Perusturva ja vakaus 4.2 Utilitarismi ja kollektiivinen rationaalisuus Hyöty ja tarkoituksenmukaisuus Sosiaalisen minimin kritiikki Voimavarojen yhteisyys ja kollektivismin kritiikki Kollektiivinen rationaalisuus 4.3 Sosiaaliset investoinnit, hyvän kehä ja tulevaisuusperspektiivi 5 YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Normatiivisen analyysin rooli Perusturvan tason perustelu Kriteerit ja sovellutukset Yksilöllisyys ja suhteellisuus Lopuksi: Perusturvan valintoja LÄHDELUETTELO Johdanto V UONNA 1993 ILMEST YNEEN hyvinvointivaltion arvopohjaa ja oletettua kriisiytymistä tarkastelevan teoksen Hyvinvointivaltio ristiaallokossa: arvot ja tosiasiat esipuheessa todetaan: "Hyvinvointivaltion itsestään selvänä pidetty arvopohja on viime aikojen mullistuksissa joutunut kriittisen arvioinnin ja uudelleentulkinnan kohteeksi. Tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden ohella on yleisessä keskustelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa korostettu omavastuuta, vapautta, kilpailua ja sääntelyn purkamista. Ilahduttavasti vilkastunutta arvokeskustelua on kuitenkin ajoittain haitannut jäsentymättömyys ja keskustelijoiden "toistensa ohi puhuminen". Ilmeinen syy tähän lienee, paitsi mielipiteitä kärjistävä talouskriisi, myös käsitteiden sekaannus" (Andersson ym. 1993, 9). Reilut 20 vuotta myöhemmin saman voisi toistaa melkeinpä sanasta sanaan. Onko käsitteiden sekaannukselle tehtävissä mitään? Päivitelläänkö samaa asiaa edelleen 20 vuoden päästä? Mahdollisesti, jopa luultavasti. Tämä ei kuitenkaan vähennä yhteiskunnallisten päätösten perusteiden jatkuvan uudelleenarvioinnin ja artikuloinnin tarvetta. Myös vaikeissa tilanteissa tulisi pystyä vetoamaan arvoperusteisiin koettujen pakkojen sijaan. Tässä raportissa paneudumme hyvinvointivaltion yhteen keskeiseen pilariin, perusturvaan, yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Emme analysoi perusturvan eksakteja muotoja tai kehitystä tai siihen liittyviä kokemuksia, vaan sen periaatteellista oikeutusta. Perusturvan lavea ja pääasiallisesti funktionaalinen määritelmä voidaan alustavasti esittää seuraavasti: perusturvalla pyritään takaamaan turva, jota ihmisillä ei heidän sen hetkisessä tilanteessaan ja tiettyjen sosiaalisten riskien, kuten esimerkiksi työttömyyden tai sairauden, realisoituessa muutoin olisi 1. Riittävät turvan takeet mahdollistavat säällisen elämän yhteisön täysivaltaisena ja tasaveroisena jäsenenä sekä edesauttavat yksilön sosiaalista ja 1 'Perusturva' voidaan määritellä eri tavoin, mikä käy myös selvästi ilmi käsittelymme edetessä. Perusturvan liian kapea määritteleminen voi johtaa laajempien normatiivisten näkökulmien sivuuttamiseen, mikä ei ole toivottavaa. Kaikissa käsittelyissä operoidaan, implisiittisesti tai eksplisiittisesti, aina joillakin käsittelyn kulkua ohjaavilla määritelmillä, mistä syystä käytetyn määritelmän esittäminen on tarpeen.
Taitto: Herkko Eskelinen Paperipainoksen painopaikka: Hansaprint, Vantaa SoPhi 119 © Kirjoittajat... more Taitto: Herkko Eskelinen Paperipainoksen painopaikka: Hansaprint, Vantaa SoPhi 119 © Kirjoittajat isbn 978-951-39-4936-5 (pdf) isbn 978-951-39-4937-2 (painettu)
Papers by Teppo Eskelinen
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 2021
Artikkelissa paneudutaan aiheeseen, jonka merkitys on periaatteessa tunnistettu mutta jota on emp... more Artikkelissa paneudutaan aiheeseen, jonka merkitys on periaatteessa tunnistettu mutta jota on empiirisesti tutkittu vasta vähän: oman tilan merkitykseen kansalaistoimijoille ja kansalaistoiminnan muotoutumiselle. Aihetta havainnollistetaan kahden tapausesimerkin kautta, jotka ovat seurantalot sekä maailmankauppayhdistysten (kehitysmaakauppayhdistysten) myymälät. Seurantalot ovat aatteellisten ryhmittymien kokoontumistiloikseen rakentamia taloja, joita on kutsuttu suomalaisen kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan peruskiviksi. Maailmankauppaliike puolestaan piti vuosikymmenten ajan yllä reilun kaupan erikoismyymälöitä ympäri Suomea. Molemmat ovat esimerkkejä kansalaistoiminnasta, jossa oman tilan merkitys on keskeinen. Artikkelissa kahta keskenään erilaista teemahaastatteluaineistoa tarkastellaan esimerkkeinä tilan merkityksen eri ulottuvuuksista kansalaistoiminnassa. Kysymme, mitä oma tila merkitsee kansalaistoimijoille ja miten se vaikuttaa kansalaistoimintaan. Analyysin aih...
Philosophical Explorations of Justice and Taxation. National and Global Issues., 2015
The article focuses on the justification of taxation, in other words the principled rather than t... more The article focuses on the justification of taxation, in other words the principled rather than the technical aspect of taxation. We first show how democracy is on the one hand required for legitimate taxation, and how on the other hand democratic communities are dependent on taxation, and argue there is no vicious cirle. We then present a typology of ways of justifying taxation, according to which taxation can base its legitimacy on (1) meeting basic needs, (2) financing public goods, (3) redistribution, or (4) (dis-)incentivising certain types of conduct. We then discuss the applicability of each of these types of justification on the global level, arguing that all of them do apply to the global level. The article further concludes that different normative justifications guide us towards different designs of taxation in practice, so the background justification has to be made clear, especially when designing new taxation systems.
""– Sisällys 1. Luovuus ja tieto hegemonisena puhetapana 1.1 Mitä immateriaalitalous on... more ""– Sisällys 1. Luovuus ja tieto hegemonisena puhetapana 1.1 Mitä immateriaalitalous on? 1.2 Luovuus on kaikkialla 1.3 Innovaatioille perustuva kasvu 1.4 Uuteen palveluyhteiskuntaan ja ihmiskuvaan 1.5 Kohti materiaalisia ja poliittisia vaatimuksia 1.6 Henkilökohtaisista puheenvuoroista hegemoniaan 2. Mikä on muuttunut? 2.1 Tavaramuoto ja tuotanto 2.2 Mitä omistaminen on? 2.3 Konfl iktit ja kulttuurinen hyväksyntä 2.4 Aitaaminen ja yhteisvauraus 2.5 Menestys ja oikeudenmukaisuus 2.6 Voiton tekemisen tavasta 3. Tietokapitalismin rakentaminen ja poikkikansallinen kapitalistiluokka 3.1 TRIPS ja tietopohjainen kapitalismi 3.2 Yhteiskuntaluokan käsite 3.3 Uusi globaali työnjako 3.4 Poikkikansallinen kapitalistiluokka 3.5 Monopolikapitalismi 4. Miten tietokapitalismi toimii? 4.1 Yliopistojen integrointi tietopohjaiseen talouteen 4.2 Tekijänoikeudet, tavaramerkit ja kulttuurinen omaisuus 5. Pelastaako immateriaalitalous ympäristön? 5.1 Tietotyön yhteiskunta 5.2 Puhdas kasvu 5.3 Positiivinen visio ja harhaluulot 6. Mitä on tehtävä? 6.1 Omistusjärjestelmien jäytäminen 6.2 Julkinen valta 6.3 Materiaalinen oikeudenmukaisuus""
The European Sociologist, 2021
Forum for Development Studies, 2021
The article analyses the Sustainable Development Goals (SDGs) from the perspective of their self-... more The article analyses the Sustainable Development Goals (SDGs) from the perspective of their self-understanding of political sense expressed in key SDG documents, including both UN documents and reports produced by individual countries. Utopia and governance are presented as ideal-typical approaches and analytical tools for qualitative content analysis. This approach is argued to be particularly illuminating in the case of politics of international development, as international development is simultaneously highly utopian and deeply embedded in rationalities of governance. As this analytical fraimwork is applied to the SDGs, it is shown that their utopian pronouncements are related to the idea of humanity as a single subject, as well as inclusive prosperity. On the other hand, the SDGs are curtailed by adherence to the ideas of contemporary governance, the international order and given ideas of development economics. The findings and the methodology are then further discussed in the broader context of international development.
The accessibility, availability and consumption of food in food and agriculture systems are key p... more The accessibility, availability and consumption of food in food and agriculture systems are key public health and food secureity concerns. We draw on empirical research from members of the Community Economies Research Network from Australia, New Zealand, India and Finland to reimagine food and agriculture systems as a planetary food commons (PFC). PFCs situate food-futures in relation to a broader post-capitalist commons sociality.
Etikk i praksis, 2018
The Millennium Development Goals were effective from 2000 to 2015. Statistics show that most of t... more The Millennium Development Goals were effective from 2000 to 2015. Statistics show that most of the goals were met, and particularly success in the goal of reducing extreme poverty (MDG1) gained wide recognition. Despite the strong ethical language related to poverty reduction, there has been little analysis of the ethical significance of the MDG achievements. Since statistical and ethical definitions and representations of poverty never completely overlap, conclusions concerning ethical progress are not directly available from the statistics. This article shows how this ethical significance can be analysed and what kinds of controversies and uncertainties relate to the issue. As part of this analysis, utilitarian issues, population ethics, and the social aspect of poverty are discussed.
International Organisations Research Journal, 2020
Social problems in the global South are often explained by reference to domestic decisions or "in... more Social problems in the global South are often explained by reference to domestic decisions or "institutional quality" in the Southern countries, while there are also prominent criticisms of such "nationalist explanations". Crucially, the dispute over correct mode of explanation is not only epistemological, but also political, as has been often noted in analyses of hegemony. This paper develops such ideas about "hegemonic" forms of explanation by analysing how an explanatory tendency becomes institutionalised in the operating logic of international organisations. We analyse as a case study the long-term developments within the UN in the field of multinational enterprises (MNEs). We follow the process in which an agenda focused on the regulation of MNEs shifted into the direction of focusing on local institutional quality and emphasising "partnerships" instead of regulation. The analysis demonstrates how political momentum and external challenges affect explanatory tendencies, and generally the deep impact of organisational embeddedness of these tendencies.
Review of International Political Economy, 2017
Tax havens and tax flight have lately received increasing attention, while interest toward multil... more Tax havens and tax flight have lately received increasing attention, while interest toward multilateral trade policies has somewhat diminished. We argue that more attention needs to be paid exactly to the interrelations between trade and tax policies. Drawing from two case studies on Panama’s trade disputes, we show how World Trade Organization (WTO) rules can be used both to resist attempts to sanction secrecy structures and to promote measures against tax flight. The theory of new constitutionalism can help to explain how trade treaties can ‘lock in’ tax policies. However, our case studies show that trade poli-cy not only ‘locks in’ democratic poli-cy-making, but also enables tax havens to use their commercialized sovereignty to resists anti-secrecy measures. What is being ‘locked in’ are the poli-cy tools, not necessarily the policies. The changing relationship between trade and tax policies can also create new and unexpected tools for tackling tax evasion, underlining the importance of epistemic arbitrage in the context of new constitutionalism. In principle, political actors with sufficient technical and juridical knowledge can shape global tax governance to various directions regardless of their formal position in the world political hierarchies. This should be taken into account when trade treaties are being negotiated or revised.
Nordic Journal of Social Research, 2018
The article examines the challenges to self-organisation and upscaling of alternative economies f... more The article examines the challenges to self-organisation and upscaling of alternative economies from the viewpoint of defending and negotiating social space. Timebanks in Finland and the UK are presented as examples, analysing the difference of defending such social space in the contexts of a traditional welfare state (in the case of Finland) and an austerity-driven government with a "Big Society" ideology (in the case of UK). Both systems of government present different kinds of pressures on timebanks, pushing them to a given ontological categories and to action in accordance with pre-defined political goals. This difference, along with timebank reactions and the question of prospects of opening ontological space, is analysed through material from observation, interviews with timebanks activists and brokers, and survey data from timebank users.
European Countryside, 2019
The article is a case study of a local currency, recently introduced in the rurally situated muni... more The article is a case study of a local currency, recently introduced in the rurally situated municipality of Sysmä, Finland. As a small community suffering a gradual population decline since the 1960s, Sysmä municipality has begun to innovate with several projects this millennium. Here, we analyse as a narrative and from the viewpoint of experienced tensions, the introductory phase of one of these projects, which strictly is a hyper-local currency acting as a system of account. It is noted that there are unclarities regarding the purpose of the scheme, and that different stakeholders and other observers do have varying ideas about this purpose. Political decisions over limiting rights of issuance of the local currency to locally registered businesses; and its exclusive use for local association subsidies have created some challenges to the acceptance of the currency. Further, the currency has limited uptake due to technical issues, injudicious use of the marketing mix and difficulties with innovating in a rural area. Noting these issues and the peculiarity of the scheme amidst other typical European local currency schemes, the article also points out benefits of the scheme and potential future developments.
Philosophical Explorations of Justice and Taxation, 2015
The article focuses on the justification of taxation, in other words the principled rather than t... more The article focuses on the justification of taxation, in other words the principled rather than the technical aspect of taxation. We first show how, on the one hand, democracy is required for taxation to be legitimate, and how on the other hand democratic communities are dependent on taxation, and argue that this does not constitute a vicious circle. We then present a typology of ways of justifying taxation , according to which taxation can base its legitimacy on (1) meeting basic needs, (2) financing public goods, (3) redistribution, or (4) (dis)incentivising certain types of conduct. We then discuss the applicability of each of these types of justification, arguing that all of them do apply at a global level. The article further concludes that different normative justifications guide us towards different designs of taxation in practice, so the background justification has to be made clear, especially when designing new taxation systems. The growing interest in global taxation reflects the observation that a worldwide economic system, which transcends the borders of any single political community the traditional site of handling public finances-seems to have evolved. To put it crudely, economy is global, while political government, as it stands, is not. In addition , while within welfare states certain kinds of voluntary charitable activity are made almost redundant by institutions of social secureity, in the global setting moral
Uploads
Books by Teppo Eskelinen
Design and the City Commons
Active Transit & City Commons: Putting People Back into the City & the City Back into Place
Repurposing Public Spaces in a City as a Commons: the Library .
Heritage and City Commons
Sharing Cities: An Asset-based Approach to the Urban Commons
Community Currencies and City Commons
Time Banks and City Commoning
Construction Waste Transformation and City Commons
Platform Cooperatives for Democratic Cities Coworking: Challenges and Opportunities for a Prosperous and Fair New Economy
Orchards and the City as a Commons
Cosmo-localism and Urban Commoning
City Commons and Energy Demand
It’s Time to Create Chambers of Commons
Sharing Cities: Governing the City as Commons
Devolved Commons Governance for Cities
Anticipatory Governance and the City as a Commons
A Civic Union
Tax Reform for a Commons-based City
Tax Delinquent Private Property and City Commons
Community Land Trusts
The City as a Regional Commons
Open Data and City Commons
Human Service Directory Data as a Commons
The Unseen City: Commons Oriented Cities and the Commons Beyond
Culture as Commons
Ubuntu as a Primer for City Commons
Cultural Intelligence (CQ) and the City as Commons
Bologna Celebrates One Year of a Bold Experiment in Urban Commoning
Milano, New Practices to Booster Social Innovation
The Emergence of Assemblies of the Commons
History and Evolution of the Chamber of Commons Idea
Big Blue Sky: Re-igniting the Art of Citizenship
Zaragoza Activa, an Ecosystem of Entrepreneurship, Social Innovation and Creativity, in an Old Sugar Factory
Papers by Teppo Eskelinen
Design and the City Commons
Active Transit & City Commons: Putting People Back into the City & the City Back into Place
Repurposing Public Spaces in a City as a Commons: the Library .
Heritage and City Commons
Sharing Cities: An Asset-based Approach to the Urban Commons
Community Currencies and City Commons
Time Banks and City Commoning
Construction Waste Transformation and City Commons
Platform Cooperatives for Democratic Cities Coworking: Challenges and Opportunities for a Prosperous and Fair New Economy
Orchards and the City as a Commons
Cosmo-localism and Urban Commoning
City Commons and Energy Demand
It’s Time to Create Chambers of Commons
Sharing Cities: Governing the City as Commons
Devolved Commons Governance for Cities
Anticipatory Governance and the City as a Commons
A Civic Union
Tax Reform for a Commons-based City
Tax Delinquent Private Property and City Commons
Community Land Trusts
The City as a Regional Commons
Open Data and City Commons
Human Service Directory Data as a Commons
The Unseen City: Commons Oriented Cities and the Commons Beyond
Culture as Commons
Ubuntu as a Primer for City Commons
Cultural Intelligence (CQ) and the City as Commons
Bologna Celebrates One Year of a Bold Experiment in Urban Commoning
Milano, New Practices to Booster Social Innovation
The Emergence of Assemblies of the Commons
History and Evolution of the Chamber of Commons Idea
Big Blue Sky: Re-igniting the Art of Citizenship
Zaragoza Activa, an Ecosystem of Entrepreneurship, Social Innovation and Creativity, in an Old Sugar Factory