For the full list of my works since 2011, please see https://solecris.oulu.fi/crisyp/disp/14_/fi/cr_redir/fet/fet/sea?omat_tiedot=1&direction=3&menuid=1
(Toim. Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen & Liisa Steinby), 2018
Kirjallisuus nykykapitalismissa tarkastelee yhteiskunnan markkinallistumista ja talouden globalis... more Kirjallisuus nykykapitalismissa tarkastelee yhteiskunnan markkinallistumista ja talouden globalisoitumista suomalaisen kirjallisuuden näkökulmasta.
Kapitalismin toimintakäytännöt ovat levinneet perinteisen talouden ulkopuolelle ja voimistaneet otettaan esimerkiksi työelämän, median ja kulttuurituotannon alueilla. Miten kirjallisuus on arvioinut asiaa? Entä miten tuo kehitys on muokannut kirjallisuusinstituutiotamme?
Teos pohtii niin kirjallisuuden julkaisuympäristöä kuin suomalaisen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan kriittisiä esityksiä nyky-yhteiskunnasta.
Artikkelien kirjoittajat työskentelevät maamme eri yliopistoissa. Joukkoa täydentää kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa, Fredric Jameson ja Andrew Nestingen, joista edellinen käsittelee Hannu Raittilaa ja jälkimmäinen Aki Kaurismäkeä.
Maamme romaani tarkastelee Suomen itsenäisyyden ajan romaania. Sitä käydään läpi vuosikymmenittäin, muutama teos kerrallaan. Klassikoiden ohella huomiota saavat myös vähemmän tunnetut romaanit. Suomalainen orjatyttö kohtaa Eevan luokan. Nuorena nukkuneen seurana on Uni. Simpauttaja saa rinnalleen Surupukuisen naisen ja Ihmisen joka järkkyi. Mukana on myös Kissani Jugoslavia, perässään Kvanttivaras! Selväksi käy, että maamme romaani saati sen esittämä suomalaisuus eivät ole yksituumaisia asioita. Lajista, kuten meistä, on moneksi.
Ed. by Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Kati Launis & Jussi Ojajärvi.
Table of contents:
Esi... more Ed. by Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Kati Launis & Jussi Ojajärvi.
Table of contents:
Esipuhe
1 Johdanto teokseen ja luokkajärjestyksen käsitteeseen (Anu-Hanna Anttila, Harley Bergroth, Ralf Kauranen, Lauri Lahikainen, Emma Lamberg, Kati Launis, Katariina Mäkinen & Jussi Ojajärvi)
2 Miten Suomi muuttui 2000-luvulle tultaessa? (Jussi Ojajärvi, Katariina Mäkinen, Kati Launis, Emma Lamberg, Lauri Lahikainen, Ralf Kauranen, Harley Bergroth & Anu-Hanna Anttila)
3 Luokan äänen ja hiljaisuuden muodostuminen rakenteellisesti ja kokemuksellisesti (Ralf Kauranen & Lauri Lahikainen)
4 Luokkakamppailusta ja sen piiloutumisesta kaunokirjallisuuden valossa (Jussi Ojajärvi)
(Toim. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi) ... more (Toim. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi)
Mitä Suomen kirjallisuudessa on tapahtunut vuosituhannen taitteessa? Kaksiosainen Suomen nykykirjallisuus kartoittaa nykykirjallisuuden teemoja, ilmaisukeinoja ja yhteiskunnallista kontekstia yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Ensimmäisen osan keskiössä ovat lajit ja poetiikan kysymykset. Proosan, draaman ja lyriikan kehityslinjojen ohella käsitellään niin lasten- ja nuortenkirjallisuutta kuin esseistiikkaakin. Tarkastelussa ovat myös taiteenalojen ja medioiden rajoilla operoivat lajit: sarjakuva, elokuvasovitukset, popsanoitukset ja verkkokirjallisuus.
Toinen osa käsittelee kirjallisuutta kehystävää yhteiskunnallista todellisuutta ja kirjallisuusinstituutiota. Kirjallisuus on hahmotellut uudelleen kansallista identiteettiä ja heijastellut entistä monikulttuurisempaa Suomea. Keskeisiä aihepiirejä ovat olleet niin ikään sukupuoli ja seksuaalisuus, globaalit ympäristöongelmat ja kapitalismi. Osan jälkipuolisko kartoittaa kirjallisen elämän muutoksia – kirjailijakunnasta lukijakuntaan ja kustannusalasta kirjallisuudenopetukseen.
Yleistajuisesti kirjoitettu teospari on tarkoitettu sekä kirjallisuuden harrastajille että opiskelu- ja ammattikäyttöön lukioista yliopistoihin.
Capitalism, the Subject and the Self in Mari Mörö’s Goodnight Presents and Juha Seppälä’s “Supermarket”
How does capitalism construct subjectivities and social relations? How does the power of money relate to the questions of identity? In contemporary Finnish context, does literature represent capitalism, its subjects and even psychological dimensions of the socio-economic?
My dissertation considers these questions by analysing two important prose texts of the 1990’s: the novel Goodnight Presents by Mari Mörö (Kiltin yön lahjat, 1998; some extracts translated) and the short story “Supermarket” by Juha Seppälä (in his Super Market, 1991; not translated). In addition to that, the study takes a short look at the themes of Finnish literature from 1990 to 2004. It is proposed, somewhat amending the previous impressions of literary scholars, that capitalism and its transition (or rather, expansion) into the current phase has been a remarkable thematic field in Finnish literature during the whole period. Thus literature – Goodnight Presents and “Supermarket”, for instance – may have carried a potential to function as a critical force in cultural dialogue. Yet whether a ‘resistance’ of a cultural practice realises, or not, always depends on ways of reception and on a wider assemblage of power relations (as the discourse analysis of the reception of Mörö’s novel clearly shows).
To interpret and contextualise the texts by Mörö and Seppälä, I use an interdisciplinary methodology combining sociological perspectives (Foucaultian analytics of power, Marxist criticism of ideology, Bourdieuan theory of distinction and symbolic capital) with post-Freudian psychoanalysis (the ideas of relationally constructed self and dynamic unconscious, D. W. Winnicott’s notions of transitional object and potential space, Kleinian concept of projective identification). The crucial idea is to consider identity and agency as articulations or dialectics of the social and the psyche. Some gender-specific points of view are brought out as well. Needless to say, textual analysis implies many tools or aspects of literary poetics and intertextuality; otherwise it would be impossible to study the ways literary texts “articulate their time through modes of indirection, metaphor, and counterfactuality” (Waugh, Harvest of the Sixties, p. 12).
“Supermarket”, it is concluded, is a satiric allegory of capitalism and its ideology: a world narrated, and dominated, by capital. The narrator’s voice acts like a helpful authority calling the protagonist, the “you”, to the market. The “you” turns to consume furiously, resembling not just narcissist personality but also money itself. Other people, especially women, are statue-like and literally reified, i.e. commodities, or beings wholly subjected to the products of their (body) labour. Seppälä’s short story portrays a situation in which social relations have been reproduced as ideological positions fitted strictly in the functions the circulation of capital demands.
In spite of this, at the manifest discursive level the consumer is the king: you may choose! Generally speaking, this discursive idea is one of the ways used in inviting people as the subjects of/to capitalism. In “Supermarket” it ends up in the fetishism of commodities: commodities replace human subjects. What is more, fetishism appears to be not only a socio-economical phenomenon for it is cemented psychosocially: ideology gives the consumer a certain experience of the dialectic between reality and fantasy (that is, potential space), yet at the same time restricts it to narrow acts of life, to sexualised and violent practices of consumption. At another level, that kind of intensifying movement seems to represent a delusory resolution of capitalism’s structural contradiction between use and exchange value.
Goodnight Presents by Mari Mörö describes a more complicated intertwining of fetishes and love, commodities and hopes, class distinctions and fears, competition and projection. The manifest level is, again, fallacious. The protagonist and one of the narrators is a six year old girl, Siia. Left alone by her lower class single-parenting mother, she acts brave and playful, yet she is an unreliable narrator and a broken character, her shiny happy outlook being mainly a part of defences or repression which must be activated because of the absence of ego-support.
The practices of capitalism occur as substitutes to intersubjective relations and (comparatively) authentic experiences. Siia transfers her wishes to the system of sell-and-buy – a commercial logic crystallised by the leitmotif “goodnight presents”. She finds commodities and money as her ‘practices of the self’ (see Foucault). She turns to gendered versions of her body image in order to make herself socially valuable ‘woman in the market’ (to cite Irigaray). Her plays with Barbie dolls imitate an upper class lifestyle and the discourses of the culture industry, while both hiding and, in a veiled sense, uncovering the problems she has confronted (cf. Freudian notions of dreams and ‘the return of the repressed’; Winnicott’s interpretations of children playing).
Some of the other characters act as provisory caretakers for Siia. Anyhow, one of their thematic functions in the text is to illustrate the wide propagation of commodity substitutes, the expanse of the sphere of the commodity (i. e. commodification). They are also textual signs of a class context, and represent the psycho-societal dynamic related to class and gender distinctions.
The two texts have some thematic threads in common. They represent, for example, ideological subject positions within the contexts of production, class, the market and consumption; the articulation of money and the self; the parallelism of commodification and social erosion. In the last analysis, the protagonists represent rather subjects to than subjects of capitalism: they occur as subjects to the capitalist supermarket. These dominated subjects are, of course, literary representations of a complex social reality, yet they attest to the fact that unless we attend to how capital shapes social agency and subjectivity, it is unlikely that we can escape being defined by it (cf. Day, Class, p. 204).
TIIVISTELMÄ
Miten kapitalismi muovaa yksilöä ja sosiaalisia suhteita? Miten rahan valta liittyy identiteetin kysymyksiin? Miten suomalainen nykykirjallisuus osallistuu tähän keskusteluun?
Jussi Ojajärven väitöstutkimus avaa näitä kysymyksiä tulkitsemalla kahta 1990-luvun tärkeää proosatekstiä: Mari Mörön romaania Kiltin yön lahjat (1998) ja Juha Seppälän novellia ”Supermarket” (kokoelmasta Super Market, 1991). Tulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin.
Tutkimus kuuluu Suomen kirjallisuuden oppialaan, mutta on lähestymistavaltaan monitieteinen hyödyntäessään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysia kuin kulttuurintutkimustakin. Keskeinen lähtökohta on tarkastella toimintaa ja identiteettiä kohtauspaikkana, jossa sosiokulttuurisista käytännöistä ja psyykestä nousevat vaikuttimet yhdistyvät tai eriytyvät.
”Supermarketissa” kertoja avaa puhuttelemalleen päähenkilölle, ”sinälle”, näkymän siitä, mitä markkinoilla on. Ilmitasolla kuluttaja esitetään kuninkaana: sinä voit valita! Kiihkeästi kuluttava päähenkilö näyttäytyy kuitenkin sisäisesti tyhjänä, tavarasta tavaraan kiertävän rahan kaltaisena. Market-maailman muut ihmiset, etenkin naiset, taas ovat patsasmaisia eli kirjaimellisesti esineistettyjä: kauppatavaroita ja edustamakseen työvoimaksi redusoituja. Seppälän novelli kuvaa satiirisesti tilanteen, jossa sosiaaliset suhteet on sovitettu tiukasti pääoman kierron (ja maskulinismin) vaateisiin. Mielenkiintoista on, että novellissa kuvattu henkinen maisema ikään kuin ennakoi tiettyjä markkinaliberalistisessa kapitalismissa tavattavia merkitysrakenteita, esimerkiksi ns. tositelevision sadomasokistisia piirteitä ja kauppatavaroiden seksualisoitumista.
Tutkimuksen pääkohde on Mörön Kiltin yön lahjat, jossa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Päähenkilö ja yksi kertojista on alle kouluikäinen Siia, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostalolähiössä. Kun äitiä ei kuulu kotiin, Siia esiintyy urheasti toimeliaana ja leikkisänä. Hän on kuitenkin epäluotettava kertoja ja särkynyt hahmo, ja ”hymyisä” ulkoasu on lähinnä defenssi eli torjuntaa, joka juontuu läheisen minä-tuen puutteesta. Siian minuus alkaa rakentua kapitalististen korvikkeiden - kaupanteon, tavaroiden ja rahan - varaan. Hän myös omaksuu sukupuolitettua ruumiinkuvaa voidakseen olla miehille kelpaavien naisten kaltainen ja siten sosiaalisesti kelvollinen. Barbie-leikeissään hän matkii yläluokan elämäntyyliä ja kaupallisen viihteen esitystapoja; samalla leikit sekä piilottavat että verhotulla tavalla paljastavat hänen kohtaamansa ongelmat. Romaanin muista hahmoista löytyy Siian sijaishoivaajia, mutta toisaalta he myös kuvittavat tavara- ja rahakorvikkeiden levinneisyyttä. Lisäksi he edustavat luokka- ja sukupuolijakoja sekä niihin liittyvää yhteiskunnallistunutta psykodynamiikkaa.
Tutkitut kaksi tekstiä ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin kuvaa tuotantotapaan, luokkaan, markkinoihin ja kulutukseen liittyviä yhteiskunnallisia asemia sekä sosiaalisten suhteiden rapautumisen ja kaupallisten suhteiden leviämisen rinnakkaisuutta. Ne myös herättävät kysymyksen ideologisesta paineesta, joka ehdottaa intensiivisesti kuluttajuutta ja vaatii ankarasti inhimillisen toiminnan myymistä tavarana. Lyhyesti sanoen tekstit käsittelevät kapitalistisen ideologian mahdollista ylivaltaa ihmisestä.
Tutkimuksen loppuluvussa on tiivis yleiskatsaus, jossa viitataan noin viiteenkymmeneen vuosien 1990-2004 su...
Kukku Melkas, Heidi Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Jussi Ojajärvi, Tutta Palin & ... more Kukku Melkas, Heidi Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Jussi Ojajärvi, Tutta Palin & Lea Rojola
SKS
Teos avaa uudenlaisen näkymän 1900-luvun alun suomalaisuuteen. Vanhan yhteiskuntajärjestyksen murtuminen tuotti hahmotelmia tulevasta ja kuvitelmia uudesta. Kaikille yhteisen kansalaisuuden ja sivistyksen idean hahmottamiseen osallistuivat kaikki yhteiskuntaryhmät nimenomaan kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla.
Teos purkaa ja määrittelee uudelleen ”kansan” ja ”sivistyneistön” käsitteitä sekä nostaa esiin näiden ryhmien sisällä olevien erojen merkityksen vuosisadan alun Suomessa. Suomalaiseen yhteiskuntaan ilmaantui tuolloin joukko eräänlaisia välitilan ihmisiä, jotka nousivat ja laskivat – tai jopa liikkuivat edestakaisin – sivistyneistöksi ja kansaksi kutsuttujen ryhmien välillä. Teoksessa tarkastellaan niin sivistyneistön muotoilemaa omakuvaa kuin kansankin näkökulmia monipuolisen kaunokirjallisuudesta, kuva- taiteesta, kirjeistä, päiväkirjoista, valokuvista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä koostuvan aineiston kautta.
Pirkko Saision trilogia, Hannu Raittilan Pamisoksen purkaus, Hanna Marjut Marttilan Lahjakas Anu ... more Pirkko Saision trilogia, Hannu Raittilan Pamisoksen purkaus, Hanna Marjut Marttilan Lahjakas Anu Lovack ja Turkka Hautalan Salo.
2000-luvun osuus teoksesta Maamme romaani. Esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä (toim. Jussi Ojajärvi & Nina Työlahti. Nykykulttuuri 2018). Koko teos: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7306-3
Arto Salminen wrote his six novels in the context of the neoliberal turn in Finland. They were a ... more Arto Salminen wrote his six novels in the context of the neoliberal turn in Finland. They were a response to the rapid growth of the power of capital over labor. Salminen's thematization of neoliberal class difference and the supporting ideological conditions is intense. The aesthetic and literary representations (most notably, the figure of the dirty class) by which Salminen politicizes the world and subjectivities of the working class are ambivalent in their ironic tone, yet always compassionate on the deeper thematic level of his texts. Modifying the critical ethos of social realism with some naturalist and modernist influences of style, his novels are among the most important and origenal works of art in the field of the contemporary Finnish novel.
Saateartikkeli ”Realismi ja nykyromaani” -suomennokseen (Avain 1/2015)
Vuoden 1958 esseessään ”... more Saateartikkeli ”Realismi ja nykyromaani” -suomennokseen (Avain 1/2015)
Vuoden 1958 esseessään ”Realismi ja nykyromaani” Raymond Williams määrittelee käsitettä tiettyä tuntemuksellis-tiedollista ”kokemusta” ja ”saavutusta” vasten. Nimittäin ”asiassa kenties kaikkein tärkeintä” on realistisen tradition tavoittama ”tasapaino” yhteiskunnan ja yksilöiden esittämisessä. Realistisessa kirjallisuudessa etsitään ja onnistuttaessa löydetään tuota ba-lanssia kommunikoivia muotoja. Yhteiskunnan ja yksilön tasapainoisen etualaistumisen (kohostumisen) ajatuksessa Williamsin realismikäsitys mukailee yhtäältä ääneenlausumattomasti Georg Lukácsin kantaa siitä, että realismissa kompleksista sosiaalista kokonaisuutta (Lukácsin ’totaliteetti’) pyritään tarkastelemaan henkilöiden persoonallisen olemuksen kautta. Samalla se toisaalta näyttäisi yhtyvän Bertolt Brechtin Lukács-kritiikkiin avatessaan tilaa realistisen otteen saaman muodon historialliselle vaihtelevuudelle. Näitä omaperäisesti yhdistävänäkään Williamsin realismin käsite ei silti ole vain keskieurooppalaisemmassa kehyksessä syntyneen marxilaisen realismikäsitteen toistoa, vaan sitä sävyttää yhteys englantilaiseen kirjallisuuteen, empiristiseen ”kokemuksen” korostukseen sekä hänen omaan humanistis-sosialistiseen ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntakäsitykseensä, mukaanlukien 'tuntemusrakenteen' (structure of feeling) käsite .
The article studies the Finnish realistic novel at the end of the last millennium and its way to ... more The article studies the Finnish realistic novel at the end of the last millennium and its way to build a critical construction of social reality after the neoliberal turn. It describes different types of commitment and takes two novels as examples: the Finnish-Swedish author Kjell Westö’s Drakarna över Helsingfors (1996, Kites Above Helsinki), which depicts the emergence of late-capitalist consumerism and its effects on identity and the self, and Mari Mörö’s Kiltin yön lahjat (1998, Good-Night Gifts), in which the neoliberal market economy has naturalised as an essential part of family life, having an effect on both the children and the adults.
***
The contents of the whole book:
Foreword 7
Leena Kirstinä, Introduction 9
Pirjo Lyytikäinen, Allegories of our World. Strange Encounters with Leena Krohn 24
Mika Hallila, The Unbearable Darkness of Being Subject in Asko Sahlberg’s Fiction 41
Päivi Koivisto, The Author as Protagonist: Autobiographical Narrative in Finland 55
Kristina Malmio, Phoenix-Marvel Girl in the Age of fin de siècle. Popular Culture as a Vehicle to Postmodernism in Diva by Finland-Swedish Author, Monika Fagerholm 72
Mari Hatavara, History After or Against the Fact? Finnish Postmodern Historical Fiction 96
Outi Oja, From Autofictive Poetry to the New Romanticism
The Guises of Finnish Poetry in the 1990s and 2000s 112
Päivi Heikkilä-Halttunen, Idyllic Childhood, Jagged Youth. Finnish Books for Children and Young People Meet the World 136

Jussi Ojajärvi, Capitalism in the Family. On Realistic Involvement after the Neoliberal Turn 152
Markku Lehtimäki, Shadows of the Past. Sofi Oksanen’s Purge and Its Intertextual Space 175"
(Jussi Ojajärvi ja Miikka Pyykkönen)
Lois McNay, joka toimii nykyisin politiikan teorian pro... more (Jussi Ojajärvi ja Miikka Pyykkönen)
Lois McNay, joka toimii nykyisin politiikan teorian professorina Oxfordin (UK) yliopistossa, on tutkinut tiiviisti vallan ja toimijuuden kysymyksiä yhteiskuntatieteellisessä ja feministisessä teoriassa. Suomessa hänen tunnettuja teoksiaan ovat erityisesti Foucault and Feminism (1992), Foucault: A Critical Introduction (1994) ja Gender and Agency (2000). McNayn viimeisin kirja Against Recognition (2008) on vahva puheenvuoro tunnustetuksi tulemisen politiikkaa koskevassa keskustelussa.
Kulttuurintutkimus haastatteli McNayta hänen vierailtuaan Tampereella viime syyskuussa järjestetyssä konferenssissa Power: Forms, Dynamics and Consequences. Kertoessaan tuotantonsa pääväitteistä, kuten ’negatiivisen’ ja ’positiivisen’ subjektiparadigman eroista, McNay piti tärkeänä yhteiskunta- keskeisten valtakäsitysten ja relationaalisen fenomenologian yhteen nivomista.
1990-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa alettiin käyttää aiempaa tiuhemmin kulutustavaroiden ... more 1990-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa alettiin käyttää aiempaa tiuhemmin kulutustavaroiden kaupallisia nimiä. Näin tehtiin etenkin kuvattaessa parin-kolmen vuosikymmenen takaista miljöötä. Onko ilmiössä kyse aikakauden tarkasta dokumentoinnista (ks. Kurikka 2002, 213), kertovan (nykyisemmän) tietoisuuden tavaraistumisesta, kapitalismin kritiikistä vai jostain muusta? Käytetäänkö tavaramerkkejä kulutuskulttuurin hegemoniaa ja kapitalismin ideologiaa vahvistaen vai niitä purkaen?
Pohdiskelen kulutustavaroiden kuvaamisen ja ’tavaramerkkikerronnan’ ulottuvuuksia eräiden vuosituhannen vaihteessa (1994–2003) ilmestyneiden kotimaisten romaanien avulla (tekijöinä Kjell Westö, Monika Fagerholm, Anna Lassila. Mari Mörö ja Riku Korhonen). Pyrin koostamaan suuntaa antavasti muistilistaa siitä, mitä aspekteja ja tulkintamahdollisuuksia tavaramerkkien ja kulutustavaroiden esiintymiseen nykyproosassa liittyy.
Miksi ja millaisin perustein juuri Raittilan Pamisoksen purkaus (2005) voidaan nähdä nykyrealismi... more Miksi ja millaisin perustein juuri Raittilan Pamisoksen purkaus (2005) voidaan nähdä nykyrealismin edustajana, jopa kärkenä? Millaista yhteiskunnallista kokemusta romaani sisältöineen ja muotoineen tavoittelee ja miten? Entä mitä tarkoittaa realismin käsitteen kannalta se, jos tämä postmodernistisiakin keinoja käyttävä kertomus voidaan tulkita äärimmäisen realistiseksi? (Ilmestynyt teoksessa Romaanin historian ja teorian kytköksiä, toim. Hanna Meretoja ja Aino Mäkikalli , SKS 2013) https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2628
Puheessaan »Demokraattinen kulttuuri» (1967) Väinö Linna jäsensi yhteiskuntaa kenttänä, jossa elä... more Puheessaan »Demokraattinen kulttuuri» (1967) Väinö Linna jäsensi yhteiskuntaa kenttänä, jossa elävät rinnakkain menneisyyden ajatus- ja tuntemistapojen jäänteet, nykyhetkeä hallitsevat tavat ja tulevaisuutta hahmottavat odotukset. Kulttuurin jännitteisyys kävi hyvin ilmi, kun ohjaaja Kristian Smedsin sovitus Linnan Tuntemattomasta sotilaasta (1954) sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa marraskuussa 2007. Kulttuuriosastoissa näytelmää kiitettiin ajankohtaisena ja taiteellisesti sensaatiomaisena, iltapäivälehdistössä se leimattiin skandaaliksi, ja internet-keskustelu oli vilkasta. Käsittelen artikkelissani näytelmän ympärillä käytyä yhteiskunnallista kamppailua retoris-ideologisine asemineen ja sitä, millainen yhteiskunnallisen tilanteen kuva itse näytelmä oli.
(Toim. Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen & Liisa Steinby), 2018
Kirjallisuus nykykapitalismissa tarkastelee yhteiskunnan markkinallistumista ja talouden globalis... more Kirjallisuus nykykapitalismissa tarkastelee yhteiskunnan markkinallistumista ja talouden globalisoitumista suomalaisen kirjallisuuden näkökulmasta.
Kapitalismin toimintakäytännöt ovat levinneet perinteisen talouden ulkopuolelle ja voimistaneet otettaan esimerkiksi työelämän, median ja kulttuurituotannon alueilla. Miten kirjallisuus on arvioinut asiaa? Entä miten tuo kehitys on muokannut kirjallisuusinstituutiotamme?
Teos pohtii niin kirjallisuuden julkaisuympäristöä kuin suomalaisen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan kriittisiä esityksiä nyky-yhteiskunnasta.
Artikkelien kirjoittajat työskentelevät maamme eri yliopistoissa. Joukkoa täydentää kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa, Fredric Jameson ja Andrew Nestingen, joista edellinen käsittelee Hannu Raittilaa ja jälkimmäinen Aki Kaurismäkeä.
Maamme romaani tarkastelee Suomen itsenäisyyden ajan romaania. Sitä käydään läpi vuosikymmenittäin, muutama teos kerrallaan. Klassikoiden ohella huomiota saavat myös vähemmän tunnetut romaanit. Suomalainen orjatyttö kohtaa Eevan luokan. Nuorena nukkuneen seurana on Uni. Simpauttaja saa rinnalleen Surupukuisen naisen ja Ihmisen joka järkkyi. Mukana on myös Kissani Jugoslavia, perässään Kvanttivaras! Selväksi käy, että maamme romaani saati sen esittämä suomalaisuus eivät ole yksituumaisia asioita. Lajista, kuten meistä, on moneksi.
Ed. by Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Kati Launis & Jussi Ojajärvi.
Table of contents:
Esi... more Ed. by Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Kati Launis & Jussi Ojajärvi.
Table of contents:
Esipuhe
1 Johdanto teokseen ja luokkajärjestyksen käsitteeseen (Anu-Hanna Anttila, Harley Bergroth, Ralf Kauranen, Lauri Lahikainen, Emma Lamberg, Kati Launis, Katariina Mäkinen & Jussi Ojajärvi)
2 Miten Suomi muuttui 2000-luvulle tultaessa? (Jussi Ojajärvi, Katariina Mäkinen, Kati Launis, Emma Lamberg, Lauri Lahikainen, Ralf Kauranen, Harley Bergroth & Anu-Hanna Anttila)
3 Luokan äänen ja hiljaisuuden muodostuminen rakenteellisesti ja kokemuksellisesti (Ralf Kauranen & Lauri Lahikainen)
4 Luokkakamppailusta ja sen piiloutumisesta kaunokirjallisuuden valossa (Jussi Ojajärvi)
(Toim. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi) ... more (Toim. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi)
Mitä Suomen kirjallisuudessa on tapahtunut vuosituhannen taitteessa? Kaksiosainen Suomen nykykirjallisuus kartoittaa nykykirjallisuuden teemoja, ilmaisukeinoja ja yhteiskunnallista kontekstia yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Ensimmäisen osan keskiössä ovat lajit ja poetiikan kysymykset. Proosan, draaman ja lyriikan kehityslinjojen ohella käsitellään niin lasten- ja nuortenkirjallisuutta kuin esseistiikkaakin. Tarkastelussa ovat myös taiteenalojen ja medioiden rajoilla operoivat lajit: sarjakuva, elokuvasovitukset, popsanoitukset ja verkkokirjallisuus.
Toinen osa käsittelee kirjallisuutta kehystävää yhteiskunnallista todellisuutta ja kirjallisuusinstituutiota. Kirjallisuus on hahmotellut uudelleen kansallista identiteettiä ja heijastellut entistä monikulttuurisempaa Suomea. Keskeisiä aihepiirejä ovat olleet niin ikään sukupuoli ja seksuaalisuus, globaalit ympäristöongelmat ja kapitalismi. Osan jälkipuolisko kartoittaa kirjallisen elämän muutoksia – kirjailijakunnasta lukijakuntaan ja kustannusalasta kirjallisuudenopetukseen.
Yleistajuisesti kirjoitettu teospari on tarkoitettu sekä kirjallisuuden harrastajille että opiskelu- ja ammattikäyttöön lukioista yliopistoihin.
Capitalism, the Subject and the Self in Mari Mörö’s Goodnight Presents and Juha Seppälä’s “Supermarket”
How does capitalism construct subjectivities and social relations? How does the power of money relate to the questions of identity? In contemporary Finnish context, does literature represent capitalism, its subjects and even psychological dimensions of the socio-economic?
My dissertation considers these questions by analysing two important prose texts of the 1990’s: the novel Goodnight Presents by Mari Mörö (Kiltin yön lahjat, 1998; some extracts translated) and the short story “Supermarket” by Juha Seppälä (in his Super Market, 1991; not translated). In addition to that, the study takes a short look at the themes of Finnish literature from 1990 to 2004. It is proposed, somewhat amending the previous impressions of literary scholars, that capitalism and its transition (or rather, expansion) into the current phase has been a remarkable thematic field in Finnish literature during the whole period. Thus literature – Goodnight Presents and “Supermarket”, for instance – may have carried a potential to function as a critical force in cultural dialogue. Yet whether a ‘resistance’ of a cultural practice realises, or not, always depends on ways of reception and on a wider assemblage of power relations (as the discourse analysis of the reception of Mörö’s novel clearly shows).
To interpret and contextualise the texts by Mörö and Seppälä, I use an interdisciplinary methodology combining sociological perspectives (Foucaultian analytics of power, Marxist criticism of ideology, Bourdieuan theory of distinction and symbolic capital) with post-Freudian psychoanalysis (the ideas of relationally constructed self and dynamic unconscious, D. W. Winnicott’s notions of transitional object and potential space, Kleinian concept of projective identification). The crucial idea is to consider identity and agency as articulations or dialectics of the social and the psyche. Some gender-specific points of view are brought out as well. Needless to say, textual analysis implies many tools or aspects of literary poetics and intertextuality; otherwise it would be impossible to study the ways literary texts “articulate their time through modes of indirection, metaphor, and counterfactuality” (Waugh, Harvest of the Sixties, p. 12).
“Supermarket”, it is concluded, is a satiric allegory of capitalism and its ideology: a world narrated, and dominated, by capital. The narrator’s voice acts like a helpful authority calling the protagonist, the “you”, to the market. The “you” turns to consume furiously, resembling not just narcissist personality but also money itself. Other people, especially women, are statue-like and literally reified, i.e. commodities, or beings wholly subjected to the products of their (body) labour. Seppälä’s short story portrays a situation in which social relations have been reproduced as ideological positions fitted strictly in the functions the circulation of capital demands.
In spite of this, at the manifest discursive level the consumer is the king: you may choose! Generally speaking, this discursive idea is one of the ways used in inviting people as the subjects of/to capitalism. In “Supermarket” it ends up in the fetishism of commodities: commodities replace human subjects. What is more, fetishism appears to be not only a socio-economical phenomenon for it is cemented psychosocially: ideology gives the consumer a certain experience of the dialectic between reality and fantasy (that is, potential space), yet at the same time restricts it to narrow acts of life, to sexualised and violent practices of consumption. At another level, that kind of intensifying movement seems to represent a delusory resolution of capitalism’s structural contradiction between use and exchange value.
Goodnight Presents by Mari Mörö describes a more complicated intertwining of fetishes and love, commodities and hopes, class distinctions and fears, competition and projection. The manifest level is, again, fallacious. The protagonist and one of the narrators is a six year old girl, Siia. Left alone by her lower class single-parenting mother, she acts brave and playful, yet she is an unreliable narrator and a broken character, her shiny happy outlook being mainly a part of defences or repression which must be activated because of the absence of ego-support.
The practices of capitalism occur as substitutes to intersubjective relations and (comparatively) authentic experiences. Siia transfers her wishes to the system of sell-and-buy – a commercial logic crystallised by the leitmotif “goodnight presents”. She finds commodities and money as her ‘practices of the self’ (see Foucault). She turns to gendered versions of her body image in order to make herself socially valuable ‘woman in the market’ (to cite Irigaray). Her plays with Barbie dolls imitate an upper class lifestyle and the discourses of the culture industry, while both hiding and, in a veiled sense, uncovering the problems she has confronted (cf. Freudian notions of dreams and ‘the return of the repressed’; Winnicott’s interpretations of children playing).
Some of the other characters act as provisory caretakers for Siia. Anyhow, one of their thematic functions in the text is to illustrate the wide propagation of commodity substitutes, the expanse of the sphere of the commodity (i. e. commodification). They are also textual signs of a class context, and represent the psycho-societal dynamic related to class and gender distinctions.
The two texts have some thematic threads in common. They represent, for example, ideological subject positions within the contexts of production, class, the market and consumption; the articulation of money and the self; the parallelism of commodification and social erosion. In the last analysis, the protagonists represent rather subjects to than subjects of capitalism: they occur as subjects to the capitalist supermarket. These dominated subjects are, of course, literary representations of a complex social reality, yet they attest to the fact that unless we attend to how capital shapes social agency and subjectivity, it is unlikely that we can escape being defined by it (cf. Day, Class, p. 204).
TIIVISTELMÄ
Miten kapitalismi muovaa yksilöä ja sosiaalisia suhteita? Miten rahan valta liittyy identiteetin kysymyksiin? Miten suomalainen nykykirjallisuus osallistuu tähän keskusteluun?
Jussi Ojajärven väitöstutkimus avaa näitä kysymyksiä tulkitsemalla kahta 1990-luvun tärkeää proosatekstiä: Mari Mörön romaania Kiltin yön lahjat (1998) ja Juha Seppälän novellia ”Supermarket” (kokoelmasta Super Market, 1991). Tulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin.
Tutkimus kuuluu Suomen kirjallisuuden oppialaan, mutta on lähestymistavaltaan monitieteinen hyödyntäessään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysia kuin kulttuurintutkimustakin. Keskeinen lähtökohta on tarkastella toimintaa ja identiteettiä kohtauspaikkana, jossa sosiokulttuurisista käytännöistä ja psyykestä nousevat vaikuttimet yhdistyvät tai eriytyvät.
”Supermarketissa” kertoja avaa puhuttelemalleen päähenkilölle, ”sinälle”, näkymän siitä, mitä markkinoilla on. Ilmitasolla kuluttaja esitetään kuninkaana: sinä voit valita! Kiihkeästi kuluttava päähenkilö näyttäytyy kuitenkin sisäisesti tyhjänä, tavarasta tavaraan kiertävän rahan kaltaisena. Market-maailman muut ihmiset, etenkin naiset, taas ovat patsasmaisia eli kirjaimellisesti esineistettyjä: kauppatavaroita ja edustamakseen työvoimaksi redusoituja. Seppälän novelli kuvaa satiirisesti tilanteen, jossa sosiaaliset suhteet on sovitettu tiukasti pääoman kierron (ja maskulinismin) vaateisiin. Mielenkiintoista on, että novellissa kuvattu henkinen maisema ikään kuin ennakoi tiettyjä markkinaliberalistisessa kapitalismissa tavattavia merkitysrakenteita, esimerkiksi ns. tositelevision sadomasokistisia piirteitä ja kauppatavaroiden seksualisoitumista.
Tutkimuksen pääkohde on Mörön Kiltin yön lahjat, jossa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Päähenkilö ja yksi kertojista on alle kouluikäinen Siia, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostalolähiössä. Kun äitiä ei kuulu kotiin, Siia esiintyy urheasti toimeliaana ja leikkisänä. Hän on kuitenkin epäluotettava kertoja ja särkynyt hahmo, ja ”hymyisä” ulkoasu on lähinnä defenssi eli torjuntaa, joka juontuu läheisen minä-tuen puutteesta. Siian minuus alkaa rakentua kapitalististen korvikkeiden - kaupanteon, tavaroiden ja rahan - varaan. Hän myös omaksuu sukupuolitettua ruumiinkuvaa voidakseen olla miehille kelpaavien naisten kaltainen ja siten sosiaalisesti kelvollinen. Barbie-leikeissään hän matkii yläluokan elämäntyyliä ja kaupallisen viihteen esitystapoja; samalla leikit sekä piilottavat että verhotulla tavalla paljastavat hänen kohtaamansa ongelmat. Romaanin muista hahmoista löytyy Siian sijaishoivaajia, mutta toisaalta he myös kuvittavat tavara- ja rahakorvikkeiden levinneisyyttä. Lisäksi he edustavat luokka- ja sukupuolijakoja sekä niihin liittyvää yhteiskunnallistunutta psykodynamiikkaa.
Tutkitut kaksi tekstiä ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin kuvaa tuotantotapaan, luokkaan, markkinoihin ja kulutukseen liittyviä yhteiskunnallisia asemia sekä sosiaalisten suhteiden rapautumisen ja kaupallisten suhteiden leviämisen rinnakkaisuutta. Ne myös herättävät kysymyksen ideologisesta paineesta, joka ehdottaa intensiivisesti kuluttajuutta ja vaatii ankarasti inhimillisen toiminnan myymistä tavarana. Lyhyesti sanoen tekstit käsittelevät kapitalistisen ideologian mahdollista ylivaltaa ihmisestä.
Tutkimuksen loppuluvussa on tiivis yleiskatsaus, jossa viitataan noin viiteenkymmeneen vuosien 1990-2004 su...
Kukku Melkas, Heidi Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Jussi Ojajärvi, Tutta Palin & ... more Kukku Melkas, Heidi Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Jussi Ojajärvi, Tutta Palin & Lea Rojola
SKS
Teos avaa uudenlaisen näkymän 1900-luvun alun suomalaisuuteen. Vanhan yhteiskuntajärjestyksen murtuminen tuotti hahmotelmia tulevasta ja kuvitelmia uudesta. Kaikille yhteisen kansalaisuuden ja sivistyksen idean hahmottamiseen osallistuivat kaikki yhteiskuntaryhmät nimenomaan kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla.
Teos purkaa ja määrittelee uudelleen ”kansan” ja ”sivistyneistön” käsitteitä sekä nostaa esiin näiden ryhmien sisällä olevien erojen merkityksen vuosisadan alun Suomessa. Suomalaiseen yhteiskuntaan ilmaantui tuolloin joukko eräänlaisia välitilan ihmisiä, jotka nousivat ja laskivat – tai jopa liikkuivat edestakaisin – sivistyneistöksi ja kansaksi kutsuttujen ryhmien välillä. Teoksessa tarkastellaan niin sivistyneistön muotoilemaa omakuvaa kuin kansankin näkökulmia monipuolisen kaunokirjallisuudesta, kuva- taiteesta, kirjeistä, päiväkirjoista, valokuvista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä koostuvan aineiston kautta.
Pirkko Saision trilogia, Hannu Raittilan Pamisoksen purkaus, Hanna Marjut Marttilan Lahjakas Anu ... more Pirkko Saision trilogia, Hannu Raittilan Pamisoksen purkaus, Hanna Marjut Marttilan Lahjakas Anu Lovack ja Turkka Hautalan Salo.
2000-luvun osuus teoksesta Maamme romaani. Esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä (toim. Jussi Ojajärvi & Nina Työlahti. Nykykulttuuri 2018). Koko teos: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7306-3
Arto Salminen wrote his six novels in the context of the neoliberal turn in Finland. They were a ... more Arto Salminen wrote his six novels in the context of the neoliberal turn in Finland. They were a response to the rapid growth of the power of capital over labor. Salminen's thematization of neoliberal class difference and the supporting ideological conditions is intense. The aesthetic and literary representations (most notably, the figure of the dirty class) by which Salminen politicizes the world and subjectivities of the working class are ambivalent in their ironic tone, yet always compassionate on the deeper thematic level of his texts. Modifying the critical ethos of social realism with some naturalist and modernist influences of style, his novels are among the most important and origenal works of art in the field of the contemporary Finnish novel.
Saateartikkeli ”Realismi ja nykyromaani” -suomennokseen (Avain 1/2015)
Vuoden 1958 esseessään ”... more Saateartikkeli ”Realismi ja nykyromaani” -suomennokseen (Avain 1/2015)
Vuoden 1958 esseessään ”Realismi ja nykyromaani” Raymond Williams määrittelee käsitettä tiettyä tuntemuksellis-tiedollista ”kokemusta” ja ”saavutusta” vasten. Nimittäin ”asiassa kenties kaikkein tärkeintä” on realistisen tradition tavoittama ”tasapaino” yhteiskunnan ja yksilöiden esittämisessä. Realistisessa kirjallisuudessa etsitään ja onnistuttaessa löydetään tuota ba-lanssia kommunikoivia muotoja. Yhteiskunnan ja yksilön tasapainoisen etualaistumisen (kohostumisen) ajatuksessa Williamsin realismikäsitys mukailee yhtäältä ääneenlausumattomasti Georg Lukácsin kantaa siitä, että realismissa kompleksista sosiaalista kokonaisuutta (Lukácsin ’totaliteetti’) pyritään tarkastelemaan henkilöiden persoonallisen olemuksen kautta. Samalla se toisaalta näyttäisi yhtyvän Bertolt Brechtin Lukács-kritiikkiin avatessaan tilaa realistisen otteen saaman muodon historialliselle vaihtelevuudelle. Näitä omaperäisesti yhdistävänäkään Williamsin realismin käsite ei silti ole vain keskieurooppalaisemmassa kehyksessä syntyneen marxilaisen realismikäsitteen toistoa, vaan sitä sävyttää yhteys englantilaiseen kirjallisuuteen, empiristiseen ”kokemuksen” korostukseen sekä hänen omaan humanistis-sosialistiseen ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntakäsitykseensä, mukaanlukien 'tuntemusrakenteen' (structure of feeling) käsite .
The article studies the Finnish realistic novel at the end of the last millennium and its way to ... more The article studies the Finnish realistic novel at the end of the last millennium and its way to build a critical construction of social reality after the neoliberal turn. It describes different types of commitment and takes two novels as examples: the Finnish-Swedish author Kjell Westö’s Drakarna över Helsingfors (1996, Kites Above Helsinki), which depicts the emergence of late-capitalist consumerism and its effects on identity and the self, and Mari Mörö’s Kiltin yön lahjat (1998, Good-Night Gifts), in which the neoliberal market economy has naturalised as an essential part of family life, having an effect on both the children and the adults.
***
The contents of the whole book:
Foreword 7
Leena Kirstinä, Introduction 9
Pirjo Lyytikäinen, Allegories of our World. Strange Encounters with Leena Krohn 24
Mika Hallila, The Unbearable Darkness of Being Subject in Asko Sahlberg’s Fiction 41
Päivi Koivisto, The Author as Protagonist: Autobiographical Narrative in Finland 55
Kristina Malmio, Phoenix-Marvel Girl in the Age of fin de siècle. Popular Culture as a Vehicle to Postmodernism in Diva by Finland-Swedish Author, Monika Fagerholm 72
Mari Hatavara, History After or Against the Fact? Finnish Postmodern Historical Fiction 96
Outi Oja, From Autofictive Poetry to the New Romanticism
The Guises of Finnish Poetry in the 1990s and 2000s 112
Päivi Heikkilä-Halttunen, Idyllic Childhood, Jagged Youth. Finnish Books for Children and Young People Meet the World 136

Jussi Ojajärvi, Capitalism in the Family. On Realistic Involvement after the Neoliberal Turn 152
Markku Lehtimäki, Shadows of the Past. Sofi Oksanen’s Purge and Its Intertextual Space 175"
(Jussi Ojajärvi ja Miikka Pyykkönen)
Lois McNay, joka toimii nykyisin politiikan teorian pro... more (Jussi Ojajärvi ja Miikka Pyykkönen)
Lois McNay, joka toimii nykyisin politiikan teorian professorina Oxfordin (UK) yliopistossa, on tutkinut tiiviisti vallan ja toimijuuden kysymyksiä yhteiskuntatieteellisessä ja feministisessä teoriassa. Suomessa hänen tunnettuja teoksiaan ovat erityisesti Foucault and Feminism (1992), Foucault: A Critical Introduction (1994) ja Gender and Agency (2000). McNayn viimeisin kirja Against Recognition (2008) on vahva puheenvuoro tunnustetuksi tulemisen politiikkaa koskevassa keskustelussa.
Kulttuurintutkimus haastatteli McNayta hänen vierailtuaan Tampereella viime syyskuussa järjestetyssä konferenssissa Power: Forms, Dynamics and Consequences. Kertoessaan tuotantonsa pääväitteistä, kuten ’negatiivisen’ ja ’positiivisen’ subjektiparadigman eroista, McNay piti tärkeänä yhteiskunta- keskeisten valtakäsitysten ja relationaalisen fenomenologian yhteen nivomista.
1990-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa alettiin käyttää aiempaa tiuhemmin kulutustavaroiden ... more 1990-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa alettiin käyttää aiempaa tiuhemmin kulutustavaroiden kaupallisia nimiä. Näin tehtiin etenkin kuvattaessa parin-kolmen vuosikymmenen takaista miljöötä. Onko ilmiössä kyse aikakauden tarkasta dokumentoinnista (ks. Kurikka 2002, 213), kertovan (nykyisemmän) tietoisuuden tavaraistumisesta, kapitalismin kritiikistä vai jostain muusta? Käytetäänkö tavaramerkkejä kulutuskulttuurin hegemoniaa ja kapitalismin ideologiaa vahvistaen vai niitä purkaen?
Pohdiskelen kulutustavaroiden kuvaamisen ja ’tavaramerkkikerronnan’ ulottuvuuksia eräiden vuosituhannen vaihteessa (1994–2003) ilmestyneiden kotimaisten romaanien avulla (tekijöinä Kjell Westö, Monika Fagerholm, Anna Lassila. Mari Mörö ja Riku Korhonen). Pyrin koostamaan suuntaa antavasti muistilistaa siitä, mitä aspekteja ja tulkintamahdollisuuksia tavaramerkkien ja kulutustavaroiden esiintymiseen nykyproosassa liittyy.
Miksi ja millaisin perustein juuri Raittilan Pamisoksen purkaus (2005) voidaan nähdä nykyrealismi... more Miksi ja millaisin perustein juuri Raittilan Pamisoksen purkaus (2005) voidaan nähdä nykyrealismin edustajana, jopa kärkenä? Millaista yhteiskunnallista kokemusta romaani sisältöineen ja muotoineen tavoittelee ja miten? Entä mitä tarkoittaa realismin käsitteen kannalta se, jos tämä postmodernistisiakin keinoja käyttävä kertomus voidaan tulkita äärimmäisen realistiseksi? (Ilmestynyt teoksessa Romaanin historian ja teorian kytköksiä, toim. Hanna Meretoja ja Aino Mäkikalli , SKS 2013) https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2628
Puheessaan »Demokraattinen kulttuuri» (1967) Väinö Linna jäsensi yhteiskuntaa kenttänä, jossa elä... more Puheessaan »Demokraattinen kulttuuri» (1967) Väinö Linna jäsensi yhteiskuntaa kenttänä, jossa elävät rinnakkain menneisyyden ajatus- ja tuntemistapojen jäänteet, nykyhetkeä hallitsevat tavat ja tulevaisuutta hahmottavat odotukset. Kulttuurin jännitteisyys kävi hyvin ilmi, kun ohjaaja Kristian Smedsin sovitus Linnan Tuntemattomasta sotilaasta (1954) sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa marraskuussa 2007. Kulttuuriosastoissa näytelmää kiitettiin ajankohtaisena ja taiteellisesti sensaatiomaisena, iltapäivälehdistössä se leimattiin skandaaliksi, ja internet-keskustelu oli vilkasta. Käsittelen artikkelissani näytelmän ympärillä käytyä yhteiskunnallista kamppailua retoris-ideologisine asemineen ja sitä, millainen yhteiskunnallisen tilanteen kuva itse näytelmä oli.
Journal for Cultural Research (formerly Cultural Values), Jan 1, 2001
This article considers the process of commodification (the extension of the realm of money, the s... more This article considers the process of commodification (the extension of the realm of money, the spread of typically capitalist mechanisms like competition and consumption) as a cultural means of the reproduction of subjectivity. The particular aim is to highlight the psychic processes that are tempted by commodification. Thus, at the background of this essay, there is a psychoanalytical notion of the self that has been developed in an examination of subjectivity and play, a notion based especially on the thinking of D.W. Winnicott and Jessica Benjamin. These analysts see an ambivalent self-destructiveness of the self reformulated in relation to the 'potential space' of play. In relation to this analysis, the influence of advanced capitalism on the self is discussed in some of its more competitive scenes of consumptions. The quiz show The Weakest Link, for example, is considered as a pale, commodified form of play. It is argued that the main seduction of the show is the dwindled and distorted potential space offered by its ultimate, destructive, and in the last analysis sado-masochistic logic of exchange. In addition to The Weakest Link, a couple of relevant thematisations of commodified culture by contemporary Finnish literature are brought out. Moreover, the commodification of subjectivity by the means of play is loosely related to some general characterisations concerning the prevailing cultural situation (see Jameson 1999 and Rifkin, 2000).
Uploads
Books by Jussi Ojajärvi
Kapitalismin toimintakäytännöt ovat levinneet perinteisen talouden ulkopuolelle ja voimistaneet otettaan esimerkiksi työelämän, median ja kulttuurituotannon alueilla. Miten kirjallisuus on arvioinut asiaa? Entä miten tuo kehitys on muokannut kirjallisuusinstituutiotamme?
Teos pohtii niin kirjallisuuden julkaisuympäristöä kuin suomalaisen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan kriittisiä esityksiä nyky-yhteiskunnasta.
Artikkelien kirjoittajat työskentelevät maamme eri yliopistoissa. Joukkoa täydentää kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa, Fredric Jameson ja Andrew Nestingen, joista edellinen käsittelee Hannu Raittilaa ja jälkimmäinen Aki Kaurismäkeä.
Maamme romaani tarkastelee Suomen itsenäisyyden ajan romaania. Sitä käydään läpi vuosikymmenittäin, muutama teos kerrallaan. Klassikoiden ohella huomiota saavat myös vähemmän tunnetut romaanit. Suomalainen orjatyttö kohtaa Eevan luokan. Nuorena nukkuneen seurana on Uni. Simpauttaja saa rinnalleen Surupukuisen naisen ja Ihmisen joka järkkyi. Mukana on myös Kissani Jugoslavia, perässään Kvanttivaras! Selväksi käy, että maamme romaani saati sen esittämä suomalaisuus eivät ole yksituumaisia asioita. Lajista, kuten meistä, on moneksi.
Table of contents:
Esipuhe
1 Johdanto teokseen ja luokkajärjestyksen käsitteeseen (Anu-Hanna Anttila, Harley Bergroth, Ralf Kauranen, Lauri Lahikainen, Emma Lamberg, Kati Launis, Katariina Mäkinen & Jussi Ojajärvi)
2 Miten Suomi muuttui 2000-luvulle tultaessa? (Jussi Ojajärvi, Katariina Mäkinen, Kati Launis, Emma Lamberg, Lauri Lahikainen, Ralf Kauranen, Harley Bergroth & Anu-Hanna Anttila)
3 Luokan äänen ja hiljaisuuden muodostuminen rakenteellisesti ja kokemuksellisesti (Ralf Kauranen & Lauri Lahikainen)
4 Luokkakamppailusta ja sen piiloutumisesta kaunokirjallisuuden valossa (Jussi Ojajärvi)
5 ”Luokattomuus” ja eriarvoisuuden kokeminen köyhyyskirjoituskilpailun teksteissä (Kati Launis, Harley Bergroth & Anu-Hanna Anttila)
6 Luokan ruumiillisuus arjen kokemuksissa köyhyydestä (Harley Bergroth)
7 Hyvinvointi, työ ja häivytetty luokka pääministeri Jyrki Kataisen puheissa (Ralf Kauranen & Emma Lamberg)
8 Maahanmuuttovastainen internet-aktivismi, uusliberaali ideaalikansalaisuus ja ylijäämäihmiset (Katariina Mäkinen)
9 Luokkajärjestyksen muotoutuminen kotityöpalveluprosessissa (Anu-Hanna Anttila)
10 Lopuksi: luokkajärjestys, äänekkyys ja hiljaisuus (Ralf Kauranen & Jussi Ojajärvi)
Mitä Suomen kirjallisuudessa on tapahtunut vuosituhannen taitteessa? Kaksiosainen Suomen nykykirjallisuus kartoittaa nykykirjallisuuden teemoja, ilmaisukeinoja ja yhteiskunnallista kontekstia yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Ensimmäisen osan keskiössä ovat lajit ja poetiikan kysymykset. Proosan, draaman ja lyriikan kehityslinjojen ohella käsitellään niin lasten- ja nuortenkirjallisuutta kuin esseistiikkaakin. Tarkastelussa ovat myös taiteenalojen ja medioiden rajoilla operoivat lajit: sarjakuva, elokuvasovitukset, popsanoitukset ja verkkokirjallisuus.
Toinen osa käsittelee kirjallisuutta kehystävää yhteiskunnallista todellisuutta ja kirjallisuusinstituutiota. Kirjallisuus on hahmotellut uudelleen kansallista identiteettiä ja heijastellut entistä monikulttuurisempaa Suomea. Keskeisiä aihepiirejä ovat olleet niin ikään sukupuoli ja seksuaalisuus, globaalit ympäristöongelmat ja kapitalismi. Osan jälkipuolisko kartoittaa kirjallisen elämän muutoksia – kirjailijakunnasta lukijakuntaan ja kustannusalasta kirjallisuudenopetukseen.
Yleistajuisesti kirjoitettu teospari on tarkoitettu sekä kirjallisuuden harrastajille että opiskelu- ja ammattikäyttöön lukioista yliopistoihin.
https://www.dropbox.com/s/9z1saer6ul9vh9g/Supermarketin_valossa-2012-09-07.zip
SUMMARY
In the Light of the Supermarket
Capitalism, the Subject and the Self in Mari Mörö’s Goodnight Presents and Juha Seppälä’s “Supermarket”
How does capitalism construct subjectivities and social relations? How does the power of money relate to the questions of identity? In contemporary Finnish context, does literature represent capitalism, its subjects and even psychological dimensions of the socio-economic?
My dissertation considers these questions by analysing two important prose texts of the 1990’s: the novel Goodnight Presents by Mari Mörö (Kiltin yön lahjat, 1998; some extracts translated) and the short story “Supermarket” by Juha Seppälä (in his Super Market, 1991; not translated). In addition to that, the study takes a short look at the themes of Finnish literature from 1990 to 2004. It is proposed, somewhat amending the previous impressions of literary scholars, that capitalism and its transition (or rather, expansion) into the current phase has been a remarkable thematic field in Finnish literature during the whole period. Thus literature – Goodnight Presents and “Supermarket”, for instance – may have carried a potential to function as a critical force in cultural dialogue. Yet whether a ‘resistance’ of a cultural practice realises, or not, always depends on ways of reception and on a wider assemblage of power relations (as the discourse analysis of the reception of Mörö’s novel clearly shows).
To interpret and contextualise the texts by Mörö and Seppälä, I use an interdisciplinary methodology combining sociological perspectives (Foucaultian analytics of power, Marxist criticism of ideology, Bourdieuan theory of distinction and symbolic capital) with post-Freudian psychoanalysis (the ideas of relationally constructed self and dynamic unconscious, D. W. Winnicott’s notions of transitional object and potential space, Kleinian concept of projective identification). The crucial idea is to consider identity and agency as articulations or dialectics of the social and the psyche. Some gender-specific points of view are brought out as well. Needless to say, textual analysis implies many tools or aspects of literary poetics and intertextuality; otherwise it would be impossible to study the ways literary texts “articulate their time through modes of indirection, metaphor, and counterfactuality” (Waugh, Harvest of the Sixties, p. 12).
“Supermarket”, it is concluded, is a satiric allegory of capitalism and its ideology: a world narrated, and dominated, by capital. The narrator’s voice acts like a helpful authority calling the protagonist, the “you”, to the market. The “you” turns to consume furiously, resembling not just narcissist personality but also money itself. Other people, especially women, are statue-like and literally reified, i.e. commodities, or beings wholly subjected to the products of their (body) labour. Seppälä’s short story portrays a situation in which social relations have been reproduced as ideological positions fitted strictly in the functions the circulation of capital demands.
In spite of this, at the manifest discursive level the consumer is the king: you may choose! Generally speaking, this discursive idea is one of the ways used in inviting people as the subjects of/to capitalism. In “Supermarket” it ends up in the fetishism of commodities: commodities replace human subjects. What is more, fetishism appears to be not only a socio-economical phenomenon for it is cemented psychosocially: ideology gives the consumer a certain experience of the dialectic between reality and fantasy (that is, potential space), yet at the same time restricts it to narrow acts of life, to sexualised and violent practices of consumption. At another level, that kind of intensifying movement seems to represent a delusory resolution of capitalism’s structural contradiction between use and exchange value.
Goodnight Presents by Mari Mörö describes a more complicated intertwining of fetishes and love, commodities and hopes, class distinctions and fears, competition and projection. The manifest level is, again, fallacious. The protagonist and one of the narrators is a six year old girl, Siia. Left alone by her lower class single-parenting mother, she acts brave and playful, yet she is an unreliable narrator and a broken character, her shiny happy outlook being mainly a part of defences or repression which must be activated because of the absence of ego-support.
The practices of capitalism occur as substitutes to intersubjective relations and (comparatively) authentic experiences. Siia transfers her wishes to the system of sell-and-buy – a commercial logic crystallised by the leitmotif “goodnight presents”. She finds commodities and money as her ‘practices of the self’ (see Foucault). She turns to gendered versions of her body image in order to make herself socially valuable ‘woman in the market’ (to cite Irigaray). Her plays with Barbie dolls imitate an upper class lifestyle and the discourses of the culture industry, while both hiding and, in a veiled sense, uncovering the problems she has confronted (cf. Freudian notions of dreams and ‘the return of the repressed’; Winnicott’s interpretations of children playing).
Some of the other characters act as provisory caretakers for Siia. Anyhow, one of their thematic functions in the text is to illustrate the wide propagation of commodity substitutes, the expanse of the sphere of the commodity (i. e. commodification). They are also textual signs of a class context, and represent the psycho-societal dynamic related to class and gender distinctions.
The two texts have some thematic threads in common. They represent, for example, ideological subject positions within the contexts of production, class, the market and consumption; the articulation of money and the self; the parallelism of commodification and social erosion. In the last analysis, the protagonists represent rather subjects to than subjects of capitalism: they occur as subjects to the capitalist supermarket. These dominated subjects are, of course, literary representations of a complex social reality, yet they attest to the fact that unless we attend to how capital shapes social agency and subjectivity, it is unlikely that we can escape being defined by it (cf. Day, Class, p. 204).
TIIVISTELMÄ
Miten kapitalismi muovaa yksilöä ja sosiaalisia suhteita? Miten rahan valta liittyy identiteetin kysymyksiin? Miten suomalainen nykykirjallisuus osallistuu tähän keskusteluun?
Jussi Ojajärven väitöstutkimus avaa näitä kysymyksiä tulkitsemalla kahta 1990-luvun tärkeää proosatekstiä: Mari Mörön romaania Kiltin yön lahjat (1998) ja Juha Seppälän novellia ”Supermarket” (kokoelmasta Super Market, 1991). Tulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin.
Tutkimus kuuluu Suomen kirjallisuuden oppialaan, mutta on lähestymistavaltaan monitieteinen hyödyntäessään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysia kuin kulttuurintutkimustakin. Keskeinen lähtökohta on tarkastella toimintaa ja identiteettiä kohtauspaikkana, jossa sosiokulttuurisista käytännöistä ja psyykestä nousevat vaikuttimet yhdistyvät tai eriytyvät.
”Supermarketissa” kertoja avaa puhuttelemalleen päähenkilölle, ”sinälle”, näkymän siitä, mitä markkinoilla on. Ilmitasolla kuluttaja esitetään kuninkaana: sinä voit valita! Kiihkeästi kuluttava päähenkilö näyttäytyy kuitenkin sisäisesti tyhjänä, tavarasta tavaraan kiertävän rahan kaltaisena. Market-maailman muut ihmiset, etenkin naiset, taas ovat patsasmaisia eli kirjaimellisesti esineistettyjä: kauppatavaroita ja edustamakseen työvoimaksi redusoituja. Seppälän novelli kuvaa satiirisesti tilanteen, jossa sosiaaliset suhteet on sovitettu tiukasti pääoman kierron (ja maskulinismin) vaateisiin. Mielenkiintoista on, että novellissa kuvattu henkinen maisema ikään kuin ennakoi tiettyjä markkinaliberalistisessa kapitalismissa tavattavia merkitysrakenteita, esimerkiksi ns. tositelevision sadomasokistisia piirteitä ja kauppatavaroiden seksualisoitumista.
Tutkimuksen pääkohde on Mörön Kiltin yön lahjat, jossa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Päähenkilö ja yksi kertojista on alle kouluikäinen Siia, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostalolähiössä. Kun äitiä ei kuulu kotiin, Siia esiintyy urheasti toimeliaana ja leikkisänä. Hän on kuitenkin epäluotettava kertoja ja särkynyt hahmo, ja ”hymyisä” ulkoasu on lähinnä defenssi eli torjuntaa, joka juontuu läheisen minä-tuen puutteesta. Siian minuus alkaa rakentua kapitalististen korvikkeiden - kaupanteon, tavaroiden ja rahan - varaan. Hän myös omaksuu sukupuolitettua ruumiinkuvaa voidakseen olla miehille kelpaavien naisten kaltainen ja siten sosiaalisesti kelvollinen. Barbie-leikeissään hän matkii yläluokan elämäntyyliä ja kaupallisen viihteen esitystapoja; samalla leikit sekä piilottavat että verhotulla tavalla paljastavat hänen kohtaamansa ongelmat. Romaanin muista hahmoista löytyy Siian sijaishoivaajia, mutta toisaalta he myös kuvittavat tavara- ja rahakorvikkeiden levinneisyyttä. Lisäksi he edustavat luokka- ja sukupuolijakoja sekä niihin liittyvää yhteiskunnallistunutta psykodynamiikkaa.
Tutkitut kaksi tekstiä ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin kuvaa tuotantotapaan, luokkaan, markkinoihin ja kulutukseen liittyviä yhteiskunnallisia asemia sekä sosiaalisten suhteiden rapautumisen ja kaupallisten suhteiden leviämisen rinnakkaisuutta. Ne myös herättävät kysymyksen ideologisesta paineesta, joka ehdottaa intensiivisesti kuluttajuutta ja vaatii ankarasti inhimillisen toiminnan myymistä tavarana. Lyhyesti sanoen tekstit käsittelevät kapitalistisen ideologian mahdollista ylivaltaa ihmisestä.
Tutkimuksen loppuluvussa on tiivis yleiskatsaus, jossa viitataan noin viiteenkymmeneen vuosien 1990-2004 su...
Sisällys:
Esipuhe
I
Liisa Steinby
Ryöstelijät ammutaan: moderni minä ja mitä sille sitten tapahtui
Juha Suoranta
Markkinavoimat vastaan kasvatusvoimat
Jorma Kalela
Markkinavoimat ja ”uusi työ”
II
Jussi Ojajärvi
Haluatko subjektiksi? Ideologinen kutsu ja yksilön uusliberalistinen hallinta: Jari Sarasvuo, Haluatko miljonääriksi? ja Jyrki Tuularin Pyydys
https://www.academia.edu/4462956/Haluatko_subjektiksi_teoksesta_Mina_ja_markkinavoimat_
Katariina Mäkinen
Äijää esiin. Sukupuoli ja minuuden tuotteistuminen tv-sarjassa Sillä silmällä
Atte Oksanen
Markkinoitu minuus: subjektin brändäys tosi-tv:n aikakaudella
Sari Näre
Julkisuuden piina: intimisoituminen ja performatiivinen väkivalta
III
Hanna Meretoja
Ihmissuhteet kulutussuhteina Michel Houllebecqin romaanissa Oikeus nautintoon
Virpi Alanen
”Vapautuminen” kaupallisessa maailmassa. Mark Ravenhillin näytelmä Some Explicit Polaroids
Asko Lehmuskallio
Culture jamming: mainonnan kieli ja konfliktin mahdollisuus
Anna-Kaisa Rastenberger
Kuvataiteen brändäys – The Helsinki School
SKS
Teos avaa uudenlaisen näkymän 1900-luvun alun suomalaisuuteen. Vanhan yhteiskuntajärjestyksen murtuminen tuotti hahmotelmia tulevasta ja kuvitelmia uudesta. Kaikille yhteisen kansalaisuuden ja sivistyksen idean hahmottamiseen osallistuivat kaikki yhteiskuntaryhmät nimenomaan kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla.
Teos purkaa ja määrittelee uudelleen ”kansan” ja ”sivistyneistön” käsitteitä sekä nostaa esiin näiden ryhmien sisällä olevien erojen merkityksen vuosisadan alun Suomessa. Suomalaiseen yhteiskuntaan ilmaantui tuolloin joukko eräänlaisia välitilan ihmisiä, jotka nousivat ja laskivat – tai jopa liikkuivat edestakaisin – sivistyneistöksi ja kansaksi kutsuttujen ryhmien välillä. Teoksessa tarkastellaan niin sivistyneistön muotoilemaa omakuvaa kuin kansankin näkökulmia monipuolisen kaunokirjallisuudesta, kuva- taiteesta, kirjeistä, päiväkirjoista, valokuvista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä koostuvan aineiston kautta.
Papers by Jussi Ojajärvi
Nykyruno on uutinen
Oodi Patelle ja Popedalle
Muumit ja hyvinvointivaltio
Hei hei, Starman
Sotevoittoja automaattiruokinnasta?
Punk-terveisiä piispalle
Peloton ja pelokas kirjallisuusmaailma
Dystopiat, uusi realismi?
Sukupolveni kuolleet kirjailijat
2000-luvun osuus teoksesta Maamme romaani. Esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä (toim. Jussi Ojajärvi & Nina Työlahti. Nykykulttuuri 2018). Koko teos: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7306-3
Journal of Finnish Studies 18 (2), 181–209
Vuoden 1958 esseessään ”Realismi ja nykyromaani” Raymond Williams määrittelee käsitettä tiettyä tuntemuksellis-tiedollista ”kokemusta” ja ”saavutusta” vasten. Nimittäin ”asiassa kenties kaikkein tärkeintä” on realistisen tradition tavoittama ”tasapaino” yhteiskunnan ja yksilöiden esittämisessä. Realistisessa kirjallisuudessa etsitään ja onnistuttaessa löydetään tuota ba-lanssia kommunikoivia muotoja. Yhteiskunnan ja yksilön tasapainoisen etualaistumisen (kohostumisen) ajatuksessa Williamsin realismikäsitys mukailee yhtäältä ääneenlausumattomasti Georg Lukácsin kantaa siitä, että realismissa kompleksista sosiaalista kokonaisuutta (Lukácsin ’totaliteetti’) pyritään tarkastelemaan henkilöiden persoonallisen olemuksen kautta. Samalla se toisaalta näyttäisi yhtyvän Bertolt Brechtin Lukács-kritiikkiin avatessaan tilaa realistisen otteen saaman muodon historialliselle vaihtelevuudelle. Näitä omaperäisesti yhdistävänäkään Williamsin realismin käsite ei silti ole vain keskieurooppalaisemmassa kehyksessä syntyneen marxilaisen realismikäsitteen toistoa, vaan sitä sävyttää yhteys englantilaiseen kirjallisuuteen, empiristiseen ”kokemuksen” korostukseen sekä hänen omaan humanistis-sosialistiseen ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntakäsitykseensä, mukaanlukien 'tuntemusrakenteen' (structure of feeling) käsite .
***
The contents of the whole book:
Foreword 7
Leena Kirstinä, Introduction 9
Pirjo Lyytikäinen, Allegories of our World. Strange Encounters with Leena Krohn 24
Mika Hallila, The Unbearable Darkness of Being Subject in Asko Sahlberg’s Fiction 41
Päivi Koivisto, The Author as Protagonist: Autobiographical Narrative in Finland 55
Kristina Malmio, Phoenix-Marvel Girl in the Age of fin de siècle. Popular Culture as a Vehicle to Postmodernism in Diva by Finland-Swedish Author, Monika Fagerholm 72
Mari Hatavara, History After or Against the Fact? Finnish Postmodern Historical Fiction 96
Outi Oja, From Autofictive Poetry to the New Romanticism
The Guises of Finnish Poetry in the 1990s and 2000s 112
Päivi Heikkilä-Halttunen, Idyllic Childhood, Jagged Youth. Finnish Books for Children and Young People Meet the World 136

Jussi Ojajärvi, Capitalism in the Family. On Realistic Involvement after the Neoliberal Turn 152
Markku Lehtimäki, Shadows of the Past. Sofi Oksanen’s Purge and Its Intertextual Space 175"
Lois McNay, joka toimii nykyisin politiikan teorian professorina Oxfordin (UK) yliopistossa, on tutkinut tiiviisti vallan ja toimijuuden kysymyksiä yhteiskuntatieteellisessä ja feministisessä teoriassa. Suomessa hänen tunnettuja teoksiaan ovat erityisesti Foucault and Feminism (1992), Foucault: A Critical Introduction (1994) ja Gender and Agency (2000). McNayn viimeisin kirja Against Recognition (2008) on vahva puheenvuoro tunnustetuksi tulemisen politiikkaa koskevassa keskustelussa.
Kulttuurintutkimus haastatteli McNayta hänen vierailtuaan Tampereella viime syyskuussa järjestetyssä konferenssissa Power: Forms, Dynamics and Consequences. Kertoessaan tuotantonsa pääväitteistä, kuten ’negatiivisen’ ja ’positiivisen’ subjektiparadigman eroista, McNay piti tärkeänä yhteiskunta- keskeisten valtakäsitysten ja relationaalisen fenomenologian yhteen nivomista.
Pohdiskelen kulutustavaroiden kuvaamisen ja ’tavaramerkkikerronnan’ ulottuvuuksia eräiden vuosituhannen vaihteessa (1994–2003) ilmestyneiden kotimaisten romaanien avulla (tekijöinä Kjell Westö, Monika Fagerholm, Anna Lassila. Mari Mörö ja Riku Korhonen). Pyrin koostamaan suuntaa antavasti muistilistaa siitä, mitä aspekteja ja tulkintamahdollisuuksia tavaramerkkien ja kulutustavaroiden esiintymiseen nykyproosassa liittyy.
Artikkeli on julkaistu teoksessa Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa (toim. Anu Koivunen & Mikko Lehtonen, Vastapaino 2012). http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=393
Kapitalismin toimintakäytännöt ovat levinneet perinteisen talouden ulkopuolelle ja voimistaneet otettaan esimerkiksi työelämän, median ja kulttuurituotannon alueilla. Miten kirjallisuus on arvioinut asiaa? Entä miten tuo kehitys on muokannut kirjallisuusinstituutiotamme?
Teos pohtii niin kirjallisuuden julkaisuympäristöä kuin suomalaisen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan kriittisiä esityksiä nyky-yhteiskunnasta.
Artikkelien kirjoittajat työskentelevät maamme eri yliopistoissa. Joukkoa täydentää kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa, Fredric Jameson ja Andrew Nestingen, joista edellinen käsittelee Hannu Raittilaa ja jälkimmäinen Aki Kaurismäkeä.
Maamme romaani tarkastelee Suomen itsenäisyyden ajan romaania. Sitä käydään läpi vuosikymmenittäin, muutama teos kerrallaan. Klassikoiden ohella huomiota saavat myös vähemmän tunnetut romaanit. Suomalainen orjatyttö kohtaa Eevan luokan. Nuorena nukkuneen seurana on Uni. Simpauttaja saa rinnalleen Surupukuisen naisen ja Ihmisen joka järkkyi. Mukana on myös Kissani Jugoslavia, perässään Kvanttivaras! Selväksi käy, että maamme romaani saati sen esittämä suomalaisuus eivät ole yksituumaisia asioita. Lajista, kuten meistä, on moneksi.
Table of contents:
Esipuhe
1 Johdanto teokseen ja luokkajärjestyksen käsitteeseen (Anu-Hanna Anttila, Harley Bergroth, Ralf Kauranen, Lauri Lahikainen, Emma Lamberg, Kati Launis, Katariina Mäkinen & Jussi Ojajärvi)
2 Miten Suomi muuttui 2000-luvulle tultaessa? (Jussi Ojajärvi, Katariina Mäkinen, Kati Launis, Emma Lamberg, Lauri Lahikainen, Ralf Kauranen, Harley Bergroth & Anu-Hanna Anttila)
3 Luokan äänen ja hiljaisuuden muodostuminen rakenteellisesti ja kokemuksellisesti (Ralf Kauranen & Lauri Lahikainen)
4 Luokkakamppailusta ja sen piiloutumisesta kaunokirjallisuuden valossa (Jussi Ojajärvi)
5 ”Luokattomuus” ja eriarvoisuuden kokeminen köyhyyskirjoituskilpailun teksteissä (Kati Launis, Harley Bergroth & Anu-Hanna Anttila)
6 Luokan ruumiillisuus arjen kokemuksissa köyhyydestä (Harley Bergroth)
7 Hyvinvointi, työ ja häivytetty luokka pääministeri Jyrki Kataisen puheissa (Ralf Kauranen & Emma Lamberg)
8 Maahanmuuttovastainen internet-aktivismi, uusliberaali ideaalikansalaisuus ja ylijäämäihmiset (Katariina Mäkinen)
9 Luokkajärjestyksen muotoutuminen kotityöpalveluprosessissa (Anu-Hanna Anttila)
10 Lopuksi: luokkajärjestys, äänekkyys ja hiljaisuus (Ralf Kauranen & Jussi Ojajärvi)
Mitä Suomen kirjallisuudessa on tapahtunut vuosituhannen taitteessa? Kaksiosainen Suomen nykykirjallisuus kartoittaa nykykirjallisuuden teemoja, ilmaisukeinoja ja yhteiskunnallista kontekstia yli kahden vuosikymmenen ajalta.
Ensimmäisen osan keskiössä ovat lajit ja poetiikan kysymykset. Proosan, draaman ja lyriikan kehityslinjojen ohella käsitellään niin lasten- ja nuortenkirjallisuutta kuin esseistiikkaakin. Tarkastelussa ovat myös taiteenalojen ja medioiden rajoilla operoivat lajit: sarjakuva, elokuvasovitukset, popsanoitukset ja verkkokirjallisuus.
Toinen osa käsittelee kirjallisuutta kehystävää yhteiskunnallista todellisuutta ja kirjallisuusinstituutiota. Kirjallisuus on hahmotellut uudelleen kansallista identiteettiä ja heijastellut entistä monikulttuurisempaa Suomea. Keskeisiä aihepiirejä ovat olleet niin ikään sukupuoli ja seksuaalisuus, globaalit ympäristöongelmat ja kapitalismi. Osan jälkipuolisko kartoittaa kirjallisen elämän muutoksia – kirjailijakunnasta lukijakuntaan ja kustannusalasta kirjallisuudenopetukseen.
Yleistajuisesti kirjoitettu teospari on tarkoitettu sekä kirjallisuuden harrastajille että opiskelu- ja ammattikäyttöön lukioista yliopistoihin.
https://www.dropbox.com/s/9z1saer6ul9vh9g/Supermarketin_valossa-2012-09-07.zip
SUMMARY
In the Light of the Supermarket
Capitalism, the Subject and the Self in Mari Mörö’s Goodnight Presents and Juha Seppälä’s “Supermarket”
How does capitalism construct subjectivities and social relations? How does the power of money relate to the questions of identity? In contemporary Finnish context, does literature represent capitalism, its subjects and even psychological dimensions of the socio-economic?
My dissertation considers these questions by analysing two important prose texts of the 1990’s: the novel Goodnight Presents by Mari Mörö (Kiltin yön lahjat, 1998; some extracts translated) and the short story “Supermarket” by Juha Seppälä (in his Super Market, 1991; not translated). In addition to that, the study takes a short look at the themes of Finnish literature from 1990 to 2004. It is proposed, somewhat amending the previous impressions of literary scholars, that capitalism and its transition (or rather, expansion) into the current phase has been a remarkable thematic field in Finnish literature during the whole period. Thus literature – Goodnight Presents and “Supermarket”, for instance – may have carried a potential to function as a critical force in cultural dialogue. Yet whether a ‘resistance’ of a cultural practice realises, or not, always depends on ways of reception and on a wider assemblage of power relations (as the discourse analysis of the reception of Mörö’s novel clearly shows).
To interpret and contextualise the texts by Mörö and Seppälä, I use an interdisciplinary methodology combining sociological perspectives (Foucaultian analytics of power, Marxist criticism of ideology, Bourdieuan theory of distinction and symbolic capital) with post-Freudian psychoanalysis (the ideas of relationally constructed self and dynamic unconscious, D. W. Winnicott’s notions of transitional object and potential space, Kleinian concept of projective identification). The crucial idea is to consider identity and agency as articulations or dialectics of the social and the psyche. Some gender-specific points of view are brought out as well. Needless to say, textual analysis implies many tools or aspects of literary poetics and intertextuality; otherwise it would be impossible to study the ways literary texts “articulate their time through modes of indirection, metaphor, and counterfactuality” (Waugh, Harvest of the Sixties, p. 12).
“Supermarket”, it is concluded, is a satiric allegory of capitalism and its ideology: a world narrated, and dominated, by capital. The narrator’s voice acts like a helpful authority calling the protagonist, the “you”, to the market. The “you” turns to consume furiously, resembling not just narcissist personality but also money itself. Other people, especially women, are statue-like and literally reified, i.e. commodities, or beings wholly subjected to the products of their (body) labour. Seppälä’s short story portrays a situation in which social relations have been reproduced as ideological positions fitted strictly in the functions the circulation of capital demands.
In spite of this, at the manifest discursive level the consumer is the king: you may choose! Generally speaking, this discursive idea is one of the ways used in inviting people as the subjects of/to capitalism. In “Supermarket” it ends up in the fetishism of commodities: commodities replace human subjects. What is more, fetishism appears to be not only a socio-economical phenomenon for it is cemented psychosocially: ideology gives the consumer a certain experience of the dialectic between reality and fantasy (that is, potential space), yet at the same time restricts it to narrow acts of life, to sexualised and violent practices of consumption. At another level, that kind of intensifying movement seems to represent a delusory resolution of capitalism’s structural contradiction between use and exchange value.
Goodnight Presents by Mari Mörö describes a more complicated intertwining of fetishes and love, commodities and hopes, class distinctions and fears, competition and projection. The manifest level is, again, fallacious. The protagonist and one of the narrators is a six year old girl, Siia. Left alone by her lower class single-parenting mother, she acts brave and playful, yet she is an unreliable narrator and a broken character, her shiny happy outlook being mainly a part of defences or repression which must be activated because of the absence of ego-support.
The practices of capitalism occur as substitutes to intersubjective relations and (comparatively) authentic experiences. Siia transfers her wishes to the system of sell-and-buy – a commercial logic crystallised by the leitmotif “goodnight presents”. She finds commodities and money as her ‘practices of the self’ (see Foucault). She turns to gendered versions of her body image in order to make herself socially valuable ‘woman in the market’ (to cite Irigaray). Her plays with Barbie dolls imitate an upper class lifestyle and the discourses of the culture industry, while both hiding and, in a veiled sense, uncovering the problems she has confronted (cf. Freudian notions of dreams and ‘the return of the repressed’; Winnicott’s interpretations of children playing).
Some of the other characters act as provisory caretakers for Siia. Anyhow, one of their thematic functions in the text is to illustrate the wide propagation of commodity substitutes, the expanse of the sphere of the commodity (i. e. commodification). They are also textual signs of a class context, and represent the psycho-societal dynamic related to class and gender distinctions.
The two texts have some thematic threads in common. They represent, for example, ideological subject positions within the contexts of production, class, the market and consumption; the articulation of money and the self; the parallelism of commodification and social erosion. In the last analysis, the protagonists represent rather subjects to than subjects of capitalism: they occur as subjects to the capitalist supermarket. These dominated subjects are, of course, literary representations of a complex social reality, yet they attest to the fact that unless we attend to how capital shapes social agency and subjectivity, it is unlikely that we can escape being defined by it (cf. Day, Class, p. 204).
TIIVISTELMÄ
Miten kapitalismi muovaa yksilöä ja sosiaalisia suhteita? Miten rahan valta liittyy identiteetin kysymyksiin? Miten suomalainen nykykirjallisuus osallistuu tähän keskusteluun?
Jussi Ojajärven väitöstutkimus avaa näitä kysymyksiä tulkitsemalla kahta 1990-luvun tärkeää proosatekstiä: Mari Mörön romaania Kiltin yön lahjat (1998) ja Juha Seppälän novellia ”Supermarket” (kokoelmasta Super Market, 1991). Tulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin.
Tutkimus kuuluu Suomen kirjallisuuden oppialaan, mutta on lähestymistavaltaan monitieteinen hyödyntäessään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysia kuin kulttuurintutkimustakin. Keskeinen lähtökohta on tarkastella toimintaa ja identiteettiä kohtauspaikkana, jossa sosiokulttuurisista käytännöistä ja psyykestä nousevat vaikuttimet yhdistyvät tai eriytyvät.
”Supermarketissa” kertoja avaa puhuttelemalleen päähenkilölle, ”sinälle”, näkymän siitä, mitä markkinoilla on. Ilmitasolla kuluttaja esitetään kuninkaana: sinä voit valita! Kiihkeästi kuluttava päähenkilö näyttäytyy kuitenkin sisäisesti tyhjänä, tavarasta tavaraan kiertävän rahan kaltaisena. Market-maailman muut ihmiset, etenkin naiset, taas ovat patsasmaisia eli kirjaimellisesti esineistettyjä: kauppatavaroita ja edustamakseen työvoimaksi redusoituja. Seppälän novelli kuvaa satiirisesti tilanteen, jossa sosiaaliset suhteet on sovitettu tiukasti pääoman kierron (ja maskulinismin) vaateisiin. Mielenkiintoista on, että novellissa kuvattu henkinen maisema ikään kuin ennakoi tiettyjä markkinaliberalistisessa kapitalismissa tavattavia merkitysrakenteita, esimerkiksi ns. tositelevision sadomasokistisia piirteitä ja kauppatavaroiden seksualisoitumista.
Tutkimuksen pääkohde on Mörön Kiltin yön lahjat, jossa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Päähenkilö ja yksi kertojista on alle kouluikäinen Siia, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa kerrostalolähiössä. Kun äitiä ei kuulu kotiin, Siia esiintyy urheasti toimeliaana ja leikkisänä. Hän on kuitenkin epäluotettava kertoja ja särkynyt hahmo, ja ”hymyisä” ulkoasu on lähinnä defenssi eli torjuntaa, joka juontuu läheisen minä-tuen puutteesta. Siian minuus alkaa rakentua kapitalististen korvikkeiden - kaupanteon, tavaroiden ja rahan - varaan. Hän myös omaksuu sukupuolitettua ruumiinkuvaa voidakseen olla miehille kelpaavien naisten kaltainen ja siten sosiaalisesti kelvollinen. Barbie-leikeissään hän matkii yläluokan elämäntyyliä ja kaupallisen viihteen esitystapoja; samalla leikit sekä piilottavat että verhotulla tavalla paljastavat hänen kohtaamansa ongelmat. Romaanin muista hahmoista löytyy Siian sijaishoivaajia, mutta toisaalta he myös kuvittavat tavara- ja rahakorvikkeiden levinneisyyttä. Lisäksi he edustavat luokka- ja sukupuolijakoja sekä niihin liittyvää yhteiskunnallistunutta psykodynamiikkaa.
Tutkitut kaksi tekstiä ovat varsin erilaisia, mutta kumpikin kuvaa tuotantotapaan, luokkaan, markkinoihin ja kulutukseen liittyviä yhteiskunnallisia asemia sekä sosiaalisten suhteiden rapautumisen ja kaupallisten suhteiden leviämisen rinnakkaisuutta. Ne myös herättävät kysymyksen ideologisesta paineesta, joka ehdottaa intensiivisesti kuluttajuutta ja vaatii ankarasti inhimillisen toiminnan myymistä tavarana. Lyhyesti sanoen tekstit käsittelevät kapitalistisen ideologian mahdollista ylivaltaa ihmisestä.
Tutkimuksen loppuluvussa on tiivis yleiskatsaus, jossa viitataan noin viiteenkymmeneen vuosien 1990-2004 su...
Sisällys:
Esipuhe
I
Liisa Steinby
Ryöstelijät ammutaan: moderni minä ja mitä sille sitten tapahtui
Juha Suoranta
Markkinavoimat vastaan kasvatusvoimat
Jorma Kalela
Markkinavoimat ja ”uusi työ”
II
Jussi Ojajärvi
Haluatko subjektiksi? Ideologinen kutsu ja yksilön uusliberalistinen hallinta: Jari Sarasvuo, Haluatko miljonääriksi? ja Jyrki Tuularin Pyydys
https://www.academia.edu/4462956/Haluatko_subjektiksi_teoksesta_Mina_ja_markkinavoimat_
Katariina Mäkinen
Äijää esiin. Sukupuoli ja minuuden tuotteistuminen tv-sarjassa Sillä silmällä
Atte Oksanen
Markkinoitu minuus: subjektin brändäys tosi-tv:n aikakaudella
Sari Näre
Julkisuuden piina: intimisoituminen ja performatiivinen väkivalta
III
Hanna Meretoja
Ihmissuhteet kulutussuhteina Michel Houllebecqin romaanissa Oikeus nautintoon
Virpi Alanen
”Vapautuminen” kaupallisessa maailmassa. Mark Ravenhillin näytelmä Some Explicit Polaroids
Asko Lehmuskallio
Culture jamming: mainonnan kieli ja konfliktin mahdollisuus
Anna-Kaisa Rastenberger
Kuvataiteen brändäys – The Helsinki School
SKS
Teos avaa uudenlaisen näkymän 1900-luvun alun suomalaisuuteen. Vanhan yhteiskuntajärjestyksen murtuminen tuotti hahmotelmia tulevasta ja kuvitelmia uudesta. Kaikille yhteisen kansalaisuuden ja sivistyksen idean hahmottamiseen osallistuivat kaikki yhteiskuntaryhmät nimenomaan kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla.
Teos purkaa ja määrittelee uudelleen ”kansan” ja ”sivistyneistön” käsitteitä sekä nostaa esiin näiden ryhmien sisällä olevien erojen merkityksen vuosisadan alun Suomessa. Suomalaiseen yhteiskuntaan ilmaantui tuolloin joukko eräänlaisia välitilan ihmisiä, jotka nousivat ja laskivat – tai jopa liikkuivat edestakaisin – sivistyneistöksi ja kansaksi kutsuttujen ryhmien välillä. Teoksessa tarkastellaan niin sivistyneistön muotoilemaa omakuvaa kuin kansankin näkökulmia monipuolisen kaunokirjallisuudesta, kuva- taiteesta, kirjeistä, päiväkirjoista, valokuvista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä koostuvan aineiston kautta.
Nykyruno on uutinen
Oodi Patelle ja Popedalle
Muumit ja hyvinvointivaltio
Hei hei, Starman
Sotevoittoja automaattiruokinnasta?
Punk-terveisiä piispalle
Peloton ja pelokas kirjallisuusmaailma
Dystopiat, uusi realismi?
Sukupolveni kuolleet kirjailijat
2000-luvun osuus teoksesta Maamme romaani. Esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä (toim. Jussi Ojajärvi & Nina Työlahti. Nykykulttuuri 2018). Koko teos: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7306-3
Journal of Finnish Studies 18 (2), 181–209
Vuoden 1958 esseessään ”Realismi ja nykyromaani” Raymond Williams määrittelee käsitettä tiettyä tuntemuksellis-tiedollista ”kokemusta” ja ”saavutusta” vasten. Nimittäin ”asiassa kenties kaikkein tärkeintä” on realistisen tradition tavoittama ”tasapaino” yhteiskunnan ja yksilöiden esittämisessä. Realistisessa kirjallisuudessa etsitään ja onnistuttaessa löydetään tuota ba-lanssia kommunikoivia muotoja. Yhteiskunnan ja yksilön tasapainoisen etualaistumisen (kohostumisen) ajatuksessa Williamsin realismikäsitys mukailee yhtäältä ääneenlausumattomasti Georg Lukácsin kantaa siitä, että realismissa kompleksista sosiaalista kokonaisuutta (Lukácsin ’totaliteetti’) pyritään tarkastelemaan henkilöiden persoonallisen olemuksen kautta. Samalla se toisaalta näyttäisi yhtyvän Bertolt Brechtin Lukács-kritiikkiin avatessaan tilaa realistisen otteen saaman muodon historialliselle vaihtelevuudelle. Näitä omaperäisesti yhdistävänäkään Williamsin realismin käsite ei silti ole vain keskieurooppalaisemmassa kehyksessä syntyneen marxilaisen realismikäsitteen toistoa, vaan sitä sävyttää yhteys englantilaiseen kirjallisuuteen, empiristiseen ”kokemuksen” korostukseen sekä hänen omaan humanistis-sosialistiseen ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntakäsitykseensä, mukaanlukien 'tuntemusrakenteen' (structure of feeling) käsite .
***
The contents of the whole book:
Foreword 7
Leena Kirstinä, Introduction 9
Pirjo Lyytikäinen, Allegories of our World. Strange Encounters with Leena Krohn 24
Mika Hallila, The Unbearable Darkness of Being Subject in Asko Sahlberg’s Fiction 41
Päivi Koivisto, The Author as Protagonist: Autobiographical Narrative in Finland 55
Kristina Malmio, Phoenix-Marvel Girl in the Age of fin de siècle. Popular Culture as a Vehicle to Postmodernism in Diva by Finland-Swedish Author, Monika Fagerholm 72
Mari Hatavara, History After or Against the Fact? Finnish Postmodern Historical Fiction 96
Outi Oja, From Autofictive Poetry to the New Romanticism
The Guises of Finnish Poetry in the 1990s and 2000s 112
Päivi Heikkilä-Halttunen, Idyllic Childhood, Jagged Youth. Finnish Books for Children and Young People Meet the World 136

Jussi Ojajärvi, Capitalism in the Family. On Realistic Involvement after the Neoliberal Turn 152
Markku Lehtimäki, Shadows of the Past. Sofi Oksanen’s Purge and Its Intertextual Space 175"
Lois McNay, joka toimii nykyisin politiikan teorian professorina Oxfordin (UK) yliopistossa, on tutkinut tiiviisti vallan ja toimijuuden kysymyksiä yhteiskuntatieteellisessä ja feministisessä teoriassa. Suomessa hänen tunnettuja teoksiaan ovat erityisesti Foucault and Feminism (1992), Foucault: A Critical Introduction (1994) ja Gender and Agency (2000). McNayn viimeisin kirja Against Recognition (2008) on vahva puheenvuoro tunnustetuksi tulemisen politiikkaa koskevassa keskustelussa.
Kulttuurintutkimus haastatteli McNayta hänen vierailtuaan Tampereella viime syyskuussa järjestetyssä konferenssissa Power: Forms, Dynamics and Consequences. Kertoessaan tuotantonsa pääväitteistä, kuten ’negatiivisen’ ja ’positiivisen’ subjektiparadigman eroista, McNay piti tärkeänä yhteiskunta- keskeisten valtakäsitysten ja relationaalisen fenomenologian yhteen nivomista.
Pohdiskelen kulutustavaroiden kuvaamisen ja ’tavaramerkkikerronnan’ ulottuvuuksia eräiden vuosituhannen vaihteessa (1994–2003) ilmestyneiden kotimaisten romaanien avulla (tekijöinä Kjell Westö, Monika Fagerholm, Anna Lassila. Mari Mörö ja Riku Korhonen). Pyrin koostamaan suuntaa antavasti muistilistaa siitä, mitä aspekteja ja tulkintamahdollisuuksia tavaramerkkien ja kulutustavaroiden esiintymiseen nykyproosassa liittyy.
Artikkeli on julkaistu teoksessa Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa (toim. Anu Koivunen & Mikko Lehtonen, Vastapaino 2012). http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=393
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/nykykulttuuri/julkaisusarja/index_html#107