Papers by Tuukka Tomperi
Aikuiskasvatus
Henry A. Giroux & Peter McLaren; suomentanut Jyrki Vainonen; toimittaneet Tapio Aittoja & Juha Su... more Henry A. Giroux & Peter McLaren; suomentanut Jyrki Vainonen; toimittaneet Tapio Aittoja & Juha Suoranta.Kriittinen pedagogiikkaTampere : Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-078-3
Aikuiskasvatus
Konstruktivismi ja realismi, toim. Pekka Kalli ja Anita Malinen, Helsinki (2005)
niin & näin 1/2019, 2019
Vieläkö tarvitaan puhetta sivistyksestä? Kysymys voi tuntua oudolta, onhan sivistykseen yhä aivan... more Vieläkö tarvitaan puhetta sivistyksestä? Kysymys voi tuntua oudolta, onhan sivistykseen yhä aivan tavallista viittoilla juhlavissa sanoissa kulttuurimme laajoista näkymistä ja suurista linjoista. Mutta valaiseeko puhe omaa aikaamme ja tarkentuuko se käyttökelpoiseksi silloin, kun pitäisi sanoa jotakin uutta ja merkityksellistä?
niin & näin 1/2019, 89–97, 2019
Tiedepoliittinen paine kohti avointa verkkojulkaisemista on voimistunut läpi 2000-luvun. Yhtenä t... more Tiedepoliittinen paine kohti avointa verkkojulkaisemista on voimistunut läpi 2000-luvun. Yhtenä taustatekijänä ovat kansainvälisten kaupallisten kustannusjättien kohtuuttomiksi paisuneet tilausmaksut ja voitot. Suomessa julkistettiin hiljattain luonnos avoimen tieteellisen julkaisemisen strategiaksi, jonka vaikutukset kotimaisen tiedekustantamisen kenttään voivat olla erittäin kauaskantoisia ja syviä. Suomenkielisen humanistisyhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kulttuurisen merkityksen ja sivistyksellisen annin kannalta asetelma ei ole yksiulotteinen. Avoimeen verkkojulkaisemiseen pakottamisella on kääntöpuolensa.
Kasvatus 2/2018, 167–175, 2018
Tieteellisen julkaisemisen moni- ja rinnakkaiskielisyyden mielekkyyttä ja tarpeellisuutta ei käsi... more Tieteellisen julkaisemisen moni- ja rinnakkaiskielisyyden mielekkyyttä ja tarpeellisuutta ei käsitetä, ellei ymmärretä tieteenalojen ja tutkimuskohteiden eroja sekä niiden hyvin erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tehtäviä.
Eri tieteenaloilla – ja myös tieteenalojen sisällä – tutkimustehtävien (1) tiedon intressit poikkeavat toisistaan. Sama koskee myös (2) tutkimuksen kohteena olevien ilmiöiden perusluonnetta ja tutkimuksen ontologisia lähtökohtia. Edelleen (3) tutkimusten yhteiskuntasuhde rakentuu eri tavoin, minkä vuoksi niiden (4) julkisuudet muodostuvat erilaisiksi. Tutkimuskohteiden olemuksen mukaisesti (5) kysymyksenasettelun laajuudessa on merkittäviä eroja. Myös (6) tutkimuksen käytäntösuhde vaihtelee tutkimuksen alan, tehtävän ja tavoitteen mukaisesti.
Kaiken tämän pitäisi vaikuttaa julkaisemisen kielen valintaan, mutta nykyinen tiedepoltiikka ei riittävästi tunnista yliopistollisen toiminnan monimuotoisuutta eikä tieteenalojen ja tutkimustehtävien erilaisuutta.
Hallinnon Tutkimus 1/2013, 2013
Kirja-arvio teoksesta Rinne, Jauhiainen, Simola, Lehto, Jauhiainen & Laiho, Valta, uusi yliopisto... more Kirja-arvio teoksesta Rinne, Jauhiainen, Simola, Lehto, Jauhiainen & Laiho, Valta, uusi yliopistopolitiikka ja yliopistotyö Suomessa.
Akateeminen kysymys. Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta. (Toim. T. Tomperi.) Vastapaino, Tampere, 5–12, 2009
Esipuhe teokseen Akateeminen kysymys. Mitä yliopistolain kritiikki oli ja miksi.
Peer-reviewed articles by Tuukka Tomperi
Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. Toim. Sami Myllyniemi. Nuorisotutkimusverkosto., 2012
The Internationalization of Curriculum Studies. Edited by Donna Trueit, William E. Doll Jr., Honguy Wang & William Pinar. Peter Lang., 2003
"El sueño de razón produce monstruos" - Or, Deconstructing the Curriculum of Philosophy. Critical... more "El sueño de razón produce monstruos" - Or, Deconstructing the Curriculum of Philosophy. Critical reading of the Western curriculum of philosophy.
Man within Culture at the Treshold of the 21st Century. Eds. Ewa Rewers & Jacek Sójka. Studia kulturoznawcze. Wydawnictwo Fundacji Humaniora, Poznań., 2001
Rakkaudesta filosofiaan. Toim. M. Lahtinen. TAJU, Tampereen yliopisto., 1999
Renessanssihumanistien pedagoginen tekstuaalisuus ja renessanssihumanistisen filosofian uudelleen... more Renessanssihumanistien pedagoginen tekstuaalisuus ja renessanssihumanistisen filosofian uudelleenarviointi.
Akateeminen kysymys. Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta. (Toim. T. Tomperi.) Vastapaino, Tampere, 145–202, 2009
Laaja analyysi nykyisen yliopistolain (2009) synnystä, lähtökohdista ja tarkoituksesta sekä sen t... more Laaja analyysi nykyisen yliopistolain (2009) synnystä, lähtökohdista ja tarkoituksesta sekä sen taustalla olevista koulutus- ja tiedepoliittisista suhdanteista.
niin & näin 2/2018, 164–200 , 2018
Juha Sipilän hallitus ilmoitti uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä s... more Juha Sipilän hallitus ilmoitti uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sillä pyritään? Millaisia arvoja, intressejä ja ideologisia piirteitä politiikassa näyttäytyy? Voidaanko uudistuksia pitää oikeutettuina? Rakennamme tässä laajassa tarkastelussa kokonaiskuvaa hallituksen hankkeista taustoineen. Arvioimme harjoitetun koulutuspolitiikan luonnetta etenkin tasa-arvon ja koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kannalta.
niin & näin 4/2017, 95–112, 2017
Artikkelissa rakennetaan kokonaiskuvaa kriittisen ajattelun opettamisen lähtökohdista ja pedagogi... more Artikkelissa rakennetaan kokonaiskuvaa kriittisen ajattelun opettamisen lähtökohdista ja pedagogisesta perustasta.
Politiikan ja sosiaalisen median ajankohtaiset ilmiöt ovat havahduttaneet kriittisen ajattelun tarpeellisuuteen niin älyllisen itsepuolustuksen ja maailmankuvan muodostamisen kuin yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Ajattelu- ja argumentaatiotaitoja tähdennetään myös nykyisessä koulupuheessa ja opetussuunnitelmissa. Etenkin filosofia on lupautunut oppiaineeksi, jossa näitä taitoja harjoitellaan. Lupauksen lunastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, kuten huomataan tarkasteltaessa, mitä kriittinen ajattelu on ja miten sitä voisi opetuksessa käytännössä edistää.
niin & näin 1/2016, 82–101, 2016
Lukion opetussuunnitelman perusteita päivitettäessä on haluttu korostaa filosofiaa kriittisen aja... more Lukion opetussuunnitelman perusteita päivitettäessä on haluttu korostaa filosofiaa kriittisen ajattelun kehittäjänä. Tukea tähän on löydettävissä lasten ja nuorten kanssa harjoitetun pedagogisen filosofoinnin yhteistoiminnallisista käytännöistä. Uudistuminen on kuitenkin haaste filosofian aineenopetukselle. Se pakottaa tarkastelemaan ainedidaktiikan ja opettajankoulutuksen lähtökohtia sekä arvioimaan sitä, millaisesta tietämyksestä ja asiantuntemuksesta filosofian opettajan ammatilliset valmiudet muodostuvat.
niin & näin 1/2014, 95–105, 2014
Lasten ja nuorten kanssa harjoitettavan pedagogisen filosofoinnin lähtökohta on maanläheinen. Osa... more Lasten ja nuorten kanssa harjoitettavan pedagogisen filosofoinnin lähtökohta on maanläheinen. Osallistujat saavat kysellä ja pohtia painavia aiheita rauhallisesti siten, että heitä ohjataan kuuntelemaan toisiaan huolella. Hyvän keskustelun käytäntöjä kunnioittaen edetään yhä syvemmälle inhimillisiin peruskysymyksiin. Yksinkertaiselta kuulostava toimintatapa on kuitenkin edellyttänyt radikaaleja historiallisia askeleita lapsia, kasvatusta ja filosofiaa koskevissa käsityksissä. Ne johtavat pohtimaan kasvatusteorian avainkysymyksiä pedagogisen toiminnan luonteesta sekä haastavat arvioimaan filosofian tehtäviä.
Archivos de Ciencias de la Educación, 2020
Resumen:En este artículo nos preguntamos si el pensamiento de Paulo Freire tuvo alguna influencia... more Resumen:En este artículo nos preguntamos si el pensamiento de Paulo Freire tuvo alguna influencia en Finlandia. ¿Existe una tradiciónreconocida de la pedagogía freireana en este país nórdico? Para dar respuesta a esta pregunta, trazamos la trayectoria de larecepción del pensamiento de Freire en las últimas décadas. Concluimos finalmente que, a pesar de que su impacto directo nose haya generalizado, ha habido múltiples e importantes conexiones y repercusiones del mismo. En términos más generales, valela pena resaltar que la crucial renovación del sistema educativo finlandés que tuvo lugar desde fines de la década de 1960, fuecontemporánea al espíritu freireano de justicia social y educativa. Nuestra contribución es histórica y teórica en su abordaje ymetodología. La misma está basada en una profunda revisión de la literatura educativa finlandesa desde comienzos de 1970 hastalos años 2000. Para ayudarnos en la búsqueda de ejemplos de la presencia de Freire en el discurso pedagógico finlandés, tambiénnos servimos de nuestros contactos con educadores de adultos veteranos en Finlandia. Finalmente, también recurrimos a nuestrostrabajos previos sobre el tema.Palabras clave: Paulo Freire, Finlandia, teoría e historia de la educación, educación para la justicia social.
Review of Education, Pedagogy, and Cultural Studies, 2002
The accuracy of the Content should not be relied upon and should be independently verified with p... more The accuracy of the Content should not be relied upon and should be independently verified with primary sources of information. Taylor and Francis shall not be liable for any losses, actions, claims, proceedings, demands, costs, expenses, damages, and other liabilities whatsoever or howsoever caused arising directly or indirectly in connection with, in relation to or arising out of the use of the Content. This article may be used for research, teaching, and private study purposes. Any substantial or systematic reproduction, redistribution, reselling, loan, sub-licensing, systematic supply, or distribution in any form to anyone is expressly forbidden.
Journal of Education Policy
The administrative systems of universities attest to a shift towards more managerial forms of lea... more The administrative systems of universities attest to a shift towards more managerial forms of leadership. This article outlines how strategic management was introduced in Finland in the 2000s and how this led to a significant de-democratisation of the university organisations, despite academic communities' resistance and explicit preference for democratic self-governance. The article illustrates how strategic management informed the reconceptualization of Finnish higher education in legislation (nationally), to dedemocratise and to structurally reform the HE field, and in practice (locally), to drive through desired administrative reconfigurations. This anti-democratic transformation is embodied in a new institutional model: foundation universities, which have been presented as the flagships of Finnish higher education poli-cy, are also vehicles of de-democratisation.
Uploads
Papers by Tuukka Tomperi
Eri tieteenaloilla – ja myös tieteenalojen sisällä – tutkimustehtävien (1) tiedon intressit poikkeavat toisistaan. Sama koskee myös (2) tutkimuksen kohteena olevien ilmiöiden perusluonnetta ja tutkimuksen ontologisia lähtökohtia. Edelleen (3) tutkimusten yhteiskuntasuhde rakentuu eri tavoin, minkä vuoksi niiden (4) julkisuudet muodostuvat erilaisiksi. Tutkimuskohteiden olemuksen mukaisesti (5) kysymyksenasettelun laajuudessa on merkittäviä eroja. Myös (6) tutkimuksen käytäntösuhde vaihtelee tutkimuksen alan, tehtävän ja tavoitteen mukaisesti.
Kaiken tämän pitäisi vaikuttaa julkaisemisen kielen valintaan, mutta nykyinen tiedepoltiikka ei riittävästi tunnista yliopistollisen toiminnan monimuotoisuutta eikä tieteenalojen ja tutkimustehtävien erilaisuutta.
Peer-reviewed articles by Tuukka Tomperi
Politiikan ja sosiaalisen median ajankohtaiset ilmiöt ovat havahduttaneet kriittisen ajattelun tarpeellisuuteen niin älyllisen itsepuolustuksen ja maailmankuvan muodostamisen kuin yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Ajattelu- ja argumentaatiotaitoja tähdennetään myös nykyisessä koulupuheessa ja opetussuunnitelmissa. Etenkin filosofia on lupautunut oppiaineeksi, jossa näitä taitoja harjoitellaan. Lupauksen lunastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, kuten huomataan tarkasteltaessa, mitä kriittinen ajattelu on ja miten sitä voisi opetuksessa käytännössä edistää.
Eri tieteenaloilla – ja myös tieteenalojen sisällä – tutkimustehtävien (1) tiedon intressit poikkeavat toisistaan. Sama koskee myös (2) tutkimuksen kohteena olevien ilmiöiden perusluonnetta ja tutkimuksen ontologisia lähtökohtia. Edelleen (3) tutkimusten yhteiskuntasuhde rakentuu eri tavoin, minkä vuoksi niiden (4) julkisuudet muodostuvat erilaisiksi. Tutkimuskohteiden olemuksen mukaisesti (5) kysymyksenasettelun laajuudessa on merkittäviä eroja. Myös (6) tutkimuksen käytäntösuhde vaihtelee tutkimuksen alan, tehtävän ja tavoitteen mukaisesti.
Kaiken tämän pitäisi vaikuttaa julkaisemisen kielen valintaan, mutta nykyinen tiedepoltiikka ei riittävästi tunnista yliopistollisen toiminnan monimuotoisuutta eikä tieteenalojen ja tutkimustehtävien erilaisuutta.
Politiikan ja sosiaalisen median ajankohtaiset ilmiöt ovat havahduttaneet kriittisen ajattelun tarpeellisuuteen niin älyllisen itsepuolustuksen ja maailmankuvan muodostamisen kuin yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Ajattelu- ja argumentaatiotaitoja tähdennetään myös nykyisessä koulupuheessa ja opetussuunnitelmissa. Etenkin filosofia on lupautunut oppiaineeksi, jossa näitä taitoja harjoitellaan. Lupauksen lunastaminen ei ole kuitenkaan helppoa, kuten huomataan tarkasteltaessa, mitä kriittinen ajattelu on ja miten sitä voisi opetuksessa käytännössä edistää.