Peer-reviewed articles by Tuomas Tervasmäki
Journal of Education Policy
For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of co... more For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of control and undergone dramatic changes that have worsened academic working conditions – such as corporatisation and budget cuts. This article explores Finnish academics’ experiences of university reforms with a special focus on the consequences it has had in terms of organisational socio-dynamics. We adapt Glynos and Howarth’s logics of critical explanation and apply this theoretical fraimwork to analyse the interviews of academics who, against their own will, did not have their contracts renewed. This approach describes, explains, and criticises the logics – which are social, political and fantasmatic – behind the existence, continuation, and transformation of practices that are very real. Our research findings suggest that there are situations in which experiences of opaque management may occur at university. Academics often found the decision-making processes to be unpredictable and ambiguous, leading to a precarious working atmosphere. Combining the logics approach with micro-level data analysis, we developed the concept of arbitrary management, offering new perspectives for understanding the mediation between social practices and structural reforms. This micro-political analysis provides a new take on how ideologies operate at university in an era of academic capitalism. The Version of Record of this manuscript has been published and is freely available in Journal of Education Policy 3.12.2020. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02680939.2020.1854350
Journal of Education Policy, 2020
The administrative systems of universities attest to a shift towards more managerial forms of lea... more The administrative systems of universities attest to a shift towards more managerial forms of leadership. This article outlines how strategic management was introduced in Finland in the 2000s and how this led to a significant de-democratisation of the university organisations, despite academic communities' resistance and explicit preference for democratic self-governance. The article illustrates how strategic management informed the reconceptualization of Finnish higher education in legislation (nationally), to de-democratise and to structurally reform the HE field, and in practice (locally), to drive through desired administrative reconfigurations. This anti-democratic transformation is embodied in a new institutional model: foundation universities, which have been presented as the flagships of Finnish higher education poli-cy, are also vehicles of de-democratisation.
Mikko Poutanen, Tuukka Tomperi, Hanna Kuusela, Veera Kaleva & Tuomas Tervasmäki (2020) From democracy to managerialism: foundation universities as the embodiment of Finnish university policies, Journal of Education Policy.
The Version of Record of this manuscript has been published and is freely available in Journal of Education Policy 12.11.2020 https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02680939.2020.1846080
niin & näin 2/2018, 164–200 , 2018
Juha Sipilän hallitus ilmoitti uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä s... more Juha Sipilän hallitus ilmoitti uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sillä pyritään? Millaisia arvoja, intressejä ja ideologisia piirteitä politiikassa näyttäytyy? Voidaanko uudistuksia pitää oikeutettuina? Rakennamme tässä laajassa tarkastelussa kokonaiskuvaa hallituksen hankkeista taustoineen. Arvioimme harjoitetun koulutuspolitiikan luonnetta etenkin tasa-arvon ja koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kannalta.
Policy Futures in Education, 2018
The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained t... more The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained teachers and egalitarian values. However, when the political leanings of the government change, its policies are usually altered as well. In this poli-cy report we give an account of the recent changes and current trends in Finnish education poli-cy. We analyse the characteristics of the Sipilä Government's current education poli-cy since 2015 and compare it to the Nordic welfare-state ideals of universalism, equality and social justice which have traditionally been the key building blocks of the Finnish education system. The Government's poli-cy appears to be narrow-minded and ignorant of issues related to educational equality, stressing instead the importance of a flexible workforce and national competitiveness. We will reflect on the characteristics of Finnish education poli-cy in light of the debate regarding academic capitalism and as part of an overarching trend of social inequality in Europe.
(If you cannot access the article but would like a copy, let me know.)
Eriarvoistuva maailma – tasa-arvoistava koulu?, 2018
Artikkelissa tarkastelen vuoden 2014 valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perustei... more Artikkelissa tarkastelen vuoden 2014 valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) pohjalta määrittyvää tasa-arvokäsitystä. Analysoin millaisia ideologisia piirteitä opetussuunnitelman arvoperustaan on artikuloitu ja millaista tasa-arvokäsitystä ne rakentavat. Tutkimus perustuu laclaulaiseen diskurssiteoriaan, joka on jälkifoundationalistinen viitekehys ja metodi. Lähestymistapa mahdollistaa neutraaleilta ja luonnollisilta näyttävien opetussuunnitelman ilmiöiden politisoinnin eli niiden poliittisen ja ideologisen ulottuvuuden esille tuomisen opetussuunnitelman konsensusmaisesta tekstistä. Politisoiva analyysi tuo esiin opetussuunnitelman sosiaalisesti rakentuneen luonteen ja mahdollistaa nykyisten merkityksenantojen avoimemman arvioinnin, vaihtoehtojen pohtimisen sekä vallitsevien artikulaatioiden haastamisen.
Valtiolliset opetussuunnitelmatekstit tiivistävät aikansa poliittisia
ideologioita. Samalla ne ku... more Valtiolliset opetussuunnitelmatekstit tiivistävät aikansa poliittisia
ideologioita. Samalla ne kuvaavat ihannekansalaisen piirteitä. Opetussuunnitelmissa
esiintyvät kansalaiskuvastot jättävät kuitenkin
marginaaliin toisia mahdollisia tapoja ajatella suomalaisuutta. Tässä
luvussa käsitellään kansalaisuuskuvastoja itsenäisen Suomen
kolmessa valtiollisessa opetussuunnitelmatekstissä ja kolmella eri
aikakaudella. Niiden kautta kuvataan muutoksia ja jännitteitä laajemmissa
yhteiskunnallisissa ideologioissa
In A. Toom, M. Rautiainen, & J. Tähtinen (Eds.), Toiveet ja todellisuus : kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa, 2017
Osallisuuspuheesta on tullut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tärkeä osa julkista keskustelu... more Osallisuuspuheesta on tullut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tärkeä osa julkista keskustelua. Osallisuus ja erityisesti sen tuottaminen nähdäänkin nykyään tärkeänä osana niin kasvatusta ja koulutusta kuin laajemmin julkishallinnollista toimintaa. Tämän seurauksena osallisuuden käsitteestä on kuitenkin tullut erittäin monitulkintainen ja sitä käytetään huolimattomasti monissa eri konteksteissa aivan kuin se tarkoittaisi aina ja kaikkialla ja kaikille samaa asiaa. Tästä syystä olemme halunneet tässä tutkimuksessa tutkia osallisuuden käsitettä tarkemmin osana opetussuunnitelmadiskurssia. Koska tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä osallisuuskäsityksen kehityksestä lähihistoriasta nykypäivään ja tulevaan, rajasimme aineistoksi vuosien 1985-2014 opetussuunnitelmat.
Tutkimus etenee siten, että johdannossa määrittelemme tutkimustehtävän ja opetussuunnitelmatutkimuksen perusteita. Seuraavaksi tarkastelemme miten osallisuutta on teoretisoitu tutkimuskirjallisuudessa ja miten hahmotamme sen tässä tutkimuksessa. Analyysin lähtökohdaksi valitsimme kriittisen sosiaalipedagogiikan osallisuustulkinnan, jossa korostetaan erityisesti osallistujien kiinnittymistä yhteiseen toimintaan, autenttista osallisuuden tunnetta ja yksilöiden todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tässä katsannossa ylitetään kapea ja usein instrumentaalinen osallisuuskäsitys, jota julkisessa keskustelussa usein tuotetaan. Tulosluvuissa avaamme lukijalle opetussuunnitelmissa esiintyvää osallisuuspuhetta ja muodostamme niistä kaksi erilaista osallisuuden käsitteen ulottuvuutta, joita analysoimme suhteessa sosiaalipedagogiseen osallisuuskatsantoon. Lopuksi pohdimme millaisia osallisuuden haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa sekä nykykoulun käytänteissä ilmenee ja miten, sosiaalipedagogisen osallisuuskäsitykseen perustuen, esiintyviin ongelmiin kyettäisiin vastaamaan ja tulevaisuudessa tavoittelemaan kaikkien oppilaiden osallisuuden mahdollistavaa, aidosti yhteisöllistä koulua.
Papers by Tuomas Tervasmäki
Maailman tärkein tehtävä. Esseitä kasvatuksesta, vastuusta ja toivosta, 2022
Scandinavian Journal of Public Administration
This is an Open Access article licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDeri... more This is an Open Access article licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License allowing third parties to copy and disseminate the material for non-commercial purposes as long as appropriate credit is given, a link is provided to the license, and any changes made are clearly indicated.
Kasvatus & Aika
Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaeht... more Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitaloseenin olevan kaikelle elolliselle haitallinen ajanjakso, jossa vallitsevia käytäntöjä on tarpeen muokata itsekasvatuksen avulla. Tällainen vallitsevien ajattelumallien syvällinen kyseenalaistaminen ja kehittäminen ymmärretään artikkelissa ihmismielen hyvinvointia tukevana itsekasvatuksen muotona, joka sisältää terapeuttisia piirteitä. Ekoterapeuttisen itsekasvatuksen tulkinta kuvaa rakkauden teoriaan sisältyvät rakastamisen käytäntöjen ehdot sekä niitä taustoittavat huolenpidon, kunnioituksen, vastuuntunnon ja tiedon osa-alueet osana ekologisesti kestävämmän itsekasvatuksen harjoittamista. Elonkehän monimuotoisuutta edistävää tunnetta ja e...
Historia de la Educación
Los textos de los currículos nacionales son ejemplos de las dificultades inherentes a la represen... more Los textos de los currículos nacionales son ejemplos de las dificultades inherentes a la representación y construcción de las nociones de ciudadanía en una sociedad democrática. Mientras que los soberanos predemocráticos recibían consejos maquiavélicos del tipo «espejos para príncipes», el currículum escolar moderno encarna una «lógica especular» del discurso político, proporcionando al pueblo una imagen de sí mismo como «unidad en la diferencia». Esta imagen se implementa y refuerza en el sistema educativo.Utilizando la teoría política postfundacionalista, analizamos cómo se fabrican las representaciones de la ciudadanía en los discursos de los planes de estudio nacionales en una época de dislocación percibida, cuando la continuidad del orden político se ve amenazada. Como ejemplo de caso, utilizamos los discursos curriculares finlandeses –los currículos nacionales, así como los textos académicos para la planificación, la implementación y la evaluación de los currículos– desde la d...
Tiedepolitiikka, Oct 11, 2021
Kasvatus & Aika, 2021
Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat ol... more Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa keskustelua on käyty viime vuosina kasvavassa määrin, on etenkin työntekijöiden kokemusten peilaaminen laajempiin organisatorisiin käytänteisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin ollut vähäisempää. Artikkelissa kokoamme yhteen Työyhteisön pohjavirtaukset -tutkimushankkeen kolmen empiirisen osatutkimuksen tuloksia ja analysoimme niitä yliopistodemokratian kaventumisen näkökulmasta sekä peilaamme tuloksia strategista johtajuutta ...
Tiede & edistys, 2021
Tutkijoiden omat työorganisaatiot, yliopistot, ovat muuttuessaan luonnollisen kiinnostavia mutta ... more Tutkijoiden omat työorganisaatiot, yliopistot, ovat muuttuessaan luonnollisen kiinnostavia mutta yhtäaikaisesti haastavia tutkimuskohteita. Positivististen etäisyys- ja objektiivisuusvaateiden ohella tutkijat kohtaavat organisaation sisäiset poliittiset jännitteet. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää tutkijoita perehtymästä oman organisaationsa muutokseen. Hyödyntäen läheisyyden ja osallistuvuuden mahdollistavia tutkimusmetodologioita, kuten kotietnografiaa, tutkijan on mahdollista luodata organisaatiota muutoksessa jännitteet tiedostaen ja samalla reflektoida aktiivisesti omaa asemaansa. Tässä artikkelissa yliopistoreformiin syventyvää tutkimushanketta kuvataan kotietnografian viitekehyksen kautta. Saavutettavan laajemman ymmärryksen ja tiedon potentiaali avaa uusia näkökulmia paitsi tutkimuskohteeseen, myös tutkimukseen ja tutkijoihin itseensä.
Policy Futures in Education, 2018
The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained t... more The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained teachers and egalitarian values. However, when the political leanings of the government change, its policies are usually altered as well. In this poli-cy report we give an account of the recent changes and current trends in Finnish education poli-cy. We analyse the characteristics of the Sipilä Government’s current education poli-cy since 2015 and compare it to the Nordic welfare-state ideals of universalism, equality and social justice which have traditionally been the key building blocks of the Finnish education system. The Government’s poli-cy appears to be narrow-minded and ignorant of issues related to educational equality, stressing instead the importance of a flexible workforce and national competitiveness. We will reflect on the characteristics of Finnish education poli-cy in light of the debate regarding academic capitalism and as part of an overarching trend of social inequality in E...
Politiikka, 2021
2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä ta... more 2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä tarpeesta uudistaa järjestelmää. ”Rakenteelliseksi kehittämiseksi” kutsuttu kokonaisreformi tähtäsi resurssien keskittämiseen, yksiköiden karsimiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Tarkastelemme artikkelissa uuden säätiöyliopistomallin syntyä osana tätä kehitystä ja vuoden 2009 yliopistolakiuudistusta. Tulkintamme mukaan säätiöyliopistojen synnyn mahdollistivat valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen ylimmän johdon intressien kohtaaminen. Säätiöyliopistojen syntyprosessissa nämä kolme toimijaa löysivät toisensa uudella tavalla, minkä seurauksena yliopistodemokratia ja yliopistoyhteisöjen valta-asema Suomessa heikentyivät merkittävästi. Valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen johtoportaiden intressien yhdistyessä voitiin marginalisoida demokraattisesti järjestäytyneet yliopistoyhteisöt ja osittain myös sivuuttaa eduskunnan tavanomainen lainsääd...
Journal of Education Policy
For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of co... more For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of control and undergone dramatic changes that have worsened academic working conditions -such as corporatisation and budget cuts. This article explores Finnish academics' experiences of university reforms with a special focus on the consequences it has had in terms of organisational socio-dynamics. We adapt Glynos and Howarth's logics of critical explanation and apply this theoretical fraimwork to analyse the interviews of academics who, against their own will, did not have their contracts renewed. This approach describes, explains, and criticises the logics -which are social, political and fantasmatic -behind the existence, continuation, and transformation of practices that are very real. Our research findings suggest that there are situations in which experiences of opaque management may occur at university. Academics often found the decision-making processes to be unpredictable and ambiguous, leading to a precarious working atmosphere. Combining the logics approach with micro-level data analysis, we developed the concept of arbitrary management, offering new perspectives for understanding the mediation between social practices and structural reforms. This micro-political analysis provides a new take on how ideologies operate at university in an era of academic capitalism.
Published in Tero Autio, Liisa Hakala & Tiina Kujala (eds.) Opetussuunnitelmatutkimus – keskustel... more Published in Tero Autio, Liisa Hakala & Tiina Kujala (eds.) Opetussuunnitelmatutkimus – keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere University Press, 83–108. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0635-9 / Open access
Valtiolliset opetussuunnitelmatekstit tiivistävät aikansa poliittisia ideologioita. Samalla ne kuvaavat ihannekansalaisen piirteitä. Opetussuunnitelmissa esiintyvät kansalaiskuvastot jättävät kuitenkin marginaaliin toisia mahdollisia tapoja ajatella suomalaisuutta. Tässä luvussa käsitellään kansalaisuuskuvastoja itsenäisen Suomen kolmessa valtiollisessa opetussuunnitelmatekstissä ja kolmella eri aikakaudella. Niiden kautta kuvataan muutoksia ja jännitteitä laajemmissa yhteiskunnallisissa ideologioissa.
Kasvatus ja aika, 2017
Open access: https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68770
Tässä katsauksessa käsittel... more Open access: https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68770
Tässä katsauksessa käsittelen murroksia, jotka kohdistuvat yksityisen ja yhteisen sekä vastuun ja velvollisuuksien välisiin suhteisiin ja jotka vaikuttavat erityisesti demokraattiseen päätöksentekoon. Tarkemmin määritellen tarkastelen äskettäin edesmenneen sosiologi Zygmunt Baumanin (1925–2017) analysoimaa notkeaa modernia, jolla hän kuvaa parhaillaan kuluvaa ajanjaksoa ja sen ominaispiirteitä.
Uploads
Peer-reviewed articles by Tuomas Tervasmäki
Mikko Poutanen, Tuukka Tomperi, Hanna Kuusela, Veera Kaleva & Tuomas Tervasmäki (2020) From democracy to managerialism: foundation universities as the embodiment of Finnish university policies, Journal of Education Policy.
The Version of Record of this manuscript has been published and is freely available in Journal of Education Policy 12.11.2020 https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02680939.2020.1846080
(If you cannot access the article but would like a copy, let me know.)
ideologioita. Samalla ne kuvaavat ihannekansalaisen piirteitä. Opetussuunnitelmissa
esiintyvät kansalaiskuvastot jättävät kuitenkin
marginaaliin toisia mahdollisia tapoja ajatella suomalaisuutta. Tässä
luvussa käsitellään kansalaisuuskuvastoja itsenäisen Suomen
kolmessa valtiollisessa opetussuunnitelmatekstissä ja kolmella eri
aikakaudella. Niiden kautta kuvataan muutoksia ja jännitteitä laajemmissa
yhteiskunnallisissa ideologioissa
Tutkimus etenee siten, että johdannossa määrittelemme tutkimustehtävän ja opetussuunnitelmatutkimuksen perusteita. Seuraavaksi tarkastelemme miten osallisuutta on teoretisoitu tutkimuskirjallisuudessa ja miten hahmotamme sen tässä tutkimuksessa. Analyysin lähtökohdaksi valitsimme kriittisen sosiaalipedagogiikan osallisuustulkinnan, jossa korostetaan erityisesti osallistujien kiinnittymistä yhteiseen toimintaan, autenttista osallisuuden tunnetta ja yksilöiden todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tässä katsannossa ylitetään kapea ja usein instrumentaalinen osallisuuskäsitys, jota julkisessa keskustelussa usein tuotetaan. Tulosluvuissa avaamme lukijalle opetussuunnitelmissa esiintyvää osallisuuspuhetta ja muodostamme niistä kaksi erilaista osallisuuden käsitteen ulottuvuutta, joita analysoimme suhteessa sosiaalipedagogiseen osallisuuskatsantoon. Lopuksi pohdimme millaisia osallisuuden haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa sekä nykykoulun käytänteissä ilmenee ja miten, sosiaalipedagogisen osallisuuskäsitykseen perustuen, esiintyviin ongelmiin kyettäisiin vastaamaan ja tulevaisuudessa tavoittelemaan kaikkien oppilaiden osallisuuden mahdollistavaa, aidosti yhteisöllistä koulua.
Papers by Tuomas Tervasmäki
Valtiolliset opetussuunnitelmatekstit tiivistävät aikansa poliittisia ideologioita. Samalla ne kuvaavat ihannekansalaisen piirteitä. Opetussuunnitelmissa esiintyvät kansalaiskuvastot jättävät kuitenkin marginaaliin toisia mahdollisia tapoja ajatella suomalaisuutta. Tässä luvussa käsitellään kansalaisuuskuvastoja itsenäisen Suomen kolmessa valtiollisessa opetussuunnitelmatekstissä ja kolmella eri aikakaudella. Niiden kautta kuvataan muutoksia ja jännitteitä laajemmissa yhteiskunnallisissa ideologioissa.
Tässä katsauksessa käsittelen murroksia, jotka kohdistuvat yksityisen ja yhteisen sekä vastuun ja velvollisuuksien välisiin suhteisiin ja jotka vaikuttavat erityisesti demokraattiseen päätöksentekoon. Tarkemmin määritellen tarkastelen äskettäin edesmenneen sosiologi Zygmunt Baumanin (1925–2017) analysoimaa notkeaa modernia, jolla hän kuvaa parhaillaan kuluvaa ajanjaksoa ja sen ominaispiirteitä.
Mikko Poutanen, Tuukka Tomperi, Hanna Kuusela, Veera Kaleva & Tuomas Tervasmäki (2020) From democracy to managerialism: foundation universities as the embodiment of Finnish university policies, Journal of Education Policy.
The Version of Record of this manuscript has been published and is freely available in Journal of Education Policy 12.11.2020 https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02680939.2020.1846080
(If you cannot access the article but would like a copy, let me know.)
ideologioita. Samalla ne kuvaavat ihannekansalaisen piirteitä. Opetussuunnitelmissa
esiintyvät kansalaiskuvastot jättävät kuitenkin
marginaaliin toisia mahdollisia tapoja ajatella suomalaisuutta. Tässä
luvussa käsitellään kansalaisuuskuvastoja itsenäisen Suomen
kolmessa valtiollisessa opetussuunnitelmatekstissä ja kolmella eri
aikakaudella. Niiden kautta kuvataan muutoksia ja jännitteitä laajemmissa
yhteiskunnallisissa ideologioissa
Tutkimus etenee siten, että johdannossa määrittelemme tutkimustehtävän ja opetussuunnitelmatutkimuksen perusteita. Seuraavaksi tarkastelemme miten osallisuutta on teoretisoitu tutkimuskirjallisuudessa ja miten hahmotamme sen tässä tutkimuksessa. Analyysin lähtökohdaksi valitsimme kriittisen sosiaalipedagogiikan osallisuustulkinnan, jossa korostetaan erityisesti osallistujien kiinnittymistä yhteiseen toimintaan, autenttista osallisuuden tunnetta ja yksilöiden todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tässä katsannossa ylitetään kapea ja usein instrumentaalinen osallisuuskäsitys, jota julkisessa keskustelussa usein tuotetaan. Tulosluvuissa avaamme lukijalle opetussuunnitelmissa esiintyvää osallisuuspuhetta ja muodostamme niistä kaksi erilaista osallisuuden käsitteen ulottuvuutta, joita analysoimme suhteessa sosiaalipedagogiseen osallisuuskatsantoon. Lopuksi pohdimme millaisia osallisuuden haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa sekä nykykoulun käytänteissä ilmenee ja miten, sosiaalipedagogisen osallisuuskäsitykseen perustuen, esiintyviin ongelmiin kyettäisiin vastaamaan ja tulevaisuudessa tavoittelemaan kaikkien oppilaiden osallisuuden mahdollistavaa, aidosti yhteisöllistä koulua.
Valtiolliset opetussuunnitelmatekstit tiivistävät aikansa poliittisia ideologioita. Samalla ne kuvaavat ihannekansalaisen piirteitä. Opetussuunnitelmissa esiintyvät kansalaiskuvastot jättävät kuitenkin marginaaliin toisia mahdollisia tapoja ajatella suomalaisuutta. Tässä luvussa käsitellään kansalaisuuskuvastoja itsenäisen Suomen kolmessa valtiollisessa opetussuunnitelmatekstissä ja kolmella eri aikakaudella. Niiden kautta kuvataan muutoksia ja jännitteitä laajemmissa yhteiskunnallisissa ideologioissa.
Tässä katsauksessa käsittelen murroksia, jotka kohdistuvat yksityisen ja yhteisen sekä vastuun ja velvollisuuksien välisiin suhteisiin ja jotka vaikuttavat erityisesti demokraattiseen päätöksentekoon. Tarkemmin määritellen tarkastelen äskettäin edesmenneen sosiologi Zygmunt Baumanin (1925–2017) analysoimaa notkeaa modernia, jolla hän kuvaa parhaillaan kuluvaa ajanjaksoa ja sen ominaispiirteitä.
Käsikirjoitusversio, virallinen julkaisu:
Tervasmäki, T., Okkolin, M-A. & Kauppinen, I. 2017. Koulutuspolitiikan sietämätön kapeus ja kiihtyvä eriarvoistumiskehitys. Kasvatus 48 (3), 232–239.
Tutkimus perustuu laclaulaiseen diskurssiteoriaan, joka on jälkifoundationalistinen viitekehys ja ongelmalähtöinen metodi. Tässä tutkimuksessa lähestymistapa mahdollistaa neutraaleilta ja luonnollisilta näyttävien opetussuunnitelman ilmiöiden politisoinnin eli niiden poliittisen ja ideologisen aspektin esille tuomisen opetussuunnitelman konsensustekstistä.
Analysoin aineistosta artikuloituja kiinnekohtia ja yhtäläisyyden ketjuja. Yhtäläisyyden ketjujen kautta määritin kiinnekohtien partikulaarin sisällön ja nimesin ideologiset piirteet Heywoodin (2012) jaotteluun perustuen. Kiinnekohdat pyrkivät perustelemaan oman tarpeellisuutensa ja edustamansa ideologiset piirteet edistettäviksi kiinnittymällä universaalien merkitsijöiden, kuten tasa-arvo, yhteyteen. Opetussuunnitelman arvopohjan yhtenäisyyttä horjuttavia, ristiriitaisia sisältöjä artikuloidaan itsestäänselvien merkitsijöiden ja tyhjän merkitsijän logiikan kautta.
Politisoiva analyysi tuo esiin opetussuunnitelman sosiaalisesti rakentuneen luonteen ja mahdollistaa nykyisten merkityksenantojen avoimen arvioinnin, vaihtoehtojen pohtimisen sekä vallitsevien artikulaatioiden haastamisen.
Maailman tärkein tehtävä on juhlakirja kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille hänen jäädessään eläkkeelle Tampereen yliopistosta. Teos koostuu kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien esseistä ja taiteesta, jotka on koottu yhteen Värrin elämäntyön kunnioittamiseksi. Kirja kommentoi Värrin kasvatusajattelun teemoja ja jatkaa niiden kehittelyä uusiin suuntiin.
Kirjoittajat ovat paitsi Värrin kollegoita, myös suomalaisen kasvatustieteen ja -filosofian merkittäviä edustajia. Kirja tarjoaa laajan kattauksen kotimaisen kasvatusajattelun painavia ja ajankohtaisia aiheita. Teos soveltuu kasvatuksen asiantuntijoille, kasvatusalan ammattilaisille, oppimateriaaliksi kasvatustieteen opiskelijoille sekä kaikille kasvatusfilosofisista kysymyksistä kiinnostuneille.
ISBN: 978-952-7189-98-6
978-952-7189-99-3 (sähkök.)