Mihail Fokin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mihail Fokin Lucien d'Hervilly'n rooliasussa Marius Petipan tuotannossa baletissa Paquita vuonna 1898 tai 1905.
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde
Kazimir Malevitš Musta neliö 1913 tai 1920–1930.
Kazimir Malevitš Musta neliö 1913 tai 1920–1930.

Mihail Mihailovitš Fokin (ven. Михаи́л Миха́йлович Фо́кин, myös Michel Fokine ja Mikhail Fokin); (23. huhtikuuta (J: 11. huhtikuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta – 22. elokuuta 1942 New York City, Yhdysvallat) oli venäläinen tanssija ja koreografi.[1]

Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on alun perin Anna Pavlovalle kirjoitettu soolo Kuoleva joutsen Camille Saint-Saënsin orkesterisarjaan Eläinten karnevaali (Le carnaval des animaux), Fokin oli Sergei Djagilevin Ballets russes -seurueen pääkoreografi vuosina 1909–1914. Tänä aikana hän loi kuuluisat koreografiat baletteihin Tulilintu ja Petruška. Hänen vaimonsa Vera Petrovna Fokina (1886–1958) oli tanssijatar samassa seurueessa.[2]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihail Fokin syntyi Pietarissa vauraaseen keskiluokkaiseen kauppiasperheeseen. Hänen äitinsä Jekaterina Andrejevna rakasti teatteria ja haaveili itsekin näyttämöurasta joka ei toteutunut. Hän välitti intohimonsa ja rakkautensa teatteritaiteeseen lapsilleen. Miša kasvoi komeaksi, hoikaksi ja siroksi pojaksi, ja koko perhe uskoi, että baletti olisi hänen kohtalonsa. Mutta perheenpää kauppias Fokin, piti ammattia miehen arvolle sopimattomana ja kielsi poikaansa tanssimasta. Aviomieheltään salaa Mihailin äiti vei poikansa Keisarillisen balettikoulun pääsykokeisiin. Hänet hyväksyttiin 9-vuotiaana vuonna 1889 Mariinski-teatterin Keisarilliseen balettikouluun ja isän täytyi sopeutua asiaan.[2]

Mihail Fokinin muotokuva, Valentin Serov 1909.

Miša Fokin esiintyi ensimmäisen kerran lavalla vuonna 1889 Marius Petipan baletissa Le Talisman, vuonna 1890 baletissa Prinsessa Ruusunen ja vuonna 1892 hän oli mukana Pähkinänsärkijän ensi-illassa. Koulussa Mihail erottui muista kiinnostuksenkohteillaan ​​ja opinnoissaan edistymisessä. Hän opiskeli Pavel Gerdtin, Platon Karsavinin ja Nikolai Legatin johdolla. Koulussa kiinnitettiin paljon huomiota ammatilliseen koulutukseen ja suurin osa ajasta käytettiin harjoituksiin, loput aineet katsottiin toissijaisiksi. Fokin oli lahjakas paitsi tanssijana myös musiikin ja maalauksen opiskelijana. Hän suhtautui ennakkoluulottomasti ja tiedonhaluisesti kaikkeen balettiin liittyvään ja aloitti koreografioiden suunnittelemisen jo varhain, etsimällä sopivaa musiikkia koulun kirjastosta ja tekemällä näyttämösuunnitelmia. Hän soitti pianon lisäksi myös mandoliinia italialaismuusikon Ginislao Parisin johtaman mandoliiniorkesterin lavakokoonpanossa, domraa ja balalaikaa Vasili Andrejevin Suuressa venäläisessä orkesterissa.[3][4] Hän debytoi Marius Petipan tuottamassa Paquitassa Keisarillisessa baletissa 18-vuotissyntymäpäivänään vuonna 1898. Hänen kehittymisensä tanssijana kulki rinnatusten hänen kehittymisessään koreografina ja näyttämösuunnittelijana.[2]

Mihail Fokin ja Vera Fokina, Šeherazade mainoskuva 1910
Mihail Fokin ja Vera Fokina, Cléopâtre mainoskuva 1913
Mihail Fokin vuonna 1914
Mihail Fokin ohjaa baletin Aphrodite harjoituksia joulukuussa 1919

Balettiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1902 Fokinille tarjottiin opetusvirka Keisarillisessa balettikoulussa. Hänen oppilaitaan oli muun muassa Bronislava Nižinska. Vuonna 1904 Fokin teki käsikirjoituksen ensimmäiseen balettiinsa, joka perustui antiiikin legendaan Dafnis ja Khloe. Hän lähetti sen Keisarillisten teattereiden johtaja Vladimir A. Teljakovskille liitteenä kirje uudistuksista, jotka hän halusi nähdä koreografien ja tuottajien hyväksyvän. Hänen ristiretkensä baletin taiteellisen yhtenäisyyden puolesta oli jo alkanut, mutta tässä vaiheessa sillä ei ollut juurikaan vaikutusta. Häntä ei kannustettu tuottamaan Daphnis et Chloéa baletiksi. Hän teki sen vasta vuonna 1912 Sergei Djagileville.[2]

Vaikka Pietarissa hänellä ei ollut valtaa toteuttaa omia näkemyksiään, Mihail Fokin aloitti työskentelyn siellä koreografina. Hänen ensimmäinen balettinsa, joka luotiin vuonna 1905 oppilasesityksiä varten, oli antiikin ajan sisilialaiseen legendaan perustuva Acis et Galatée. Fokinin innostus antiikin kulttuuriin ei perustunut Isadora Duncanin "vapaan tanssin" ajatuksiin, vaikka Duncanin esiintyminen Venäjällä vuonna 1905 vahvisti suuresti Fokinin omia näkemyksiä. Vuonna 1905–1907 hän teki myös Kuoleva joutsen soolon Anna Pavlovalle. Hän jatkoi balettien luomista, ja kolme hänen Mariinski-teatterille tehtyä teostaan: Le Pavillon d'Armide, Une Nuit d'Égypte (Cléopâtre) ja Chopiniana (Les Sylphides) ​​sisällytettiin tarkistettuina versioina Ballets russes -seurueen ensimmäisellä ja merkittävällä näytöskaudella vuonna 1909.[2]

Vuonna 1907 Fokin sai luvan Keisarillisten teattereiden johtajan sijaiselta Aleksandr Krupenskilta lähteä tekemään koreografiaa Le Pavillon d'Armide balettiin Mariinski-teatteriin, joka oli ollut Aleksandr Benois'n idea jo vuosikymmeniä. Hän oli työstänyt teosta yhdessä säveltäjä Nikolai Tšerepninin kanssa ja suunnitteli itse lavastuksen ja puvut.[5]

Fokin oli olennainen osa Ballets russesin menestystä Pariisissa. Sergei Djagilevin nerokas ajatus yhdistää taiteilijat yhteistyöhön produktiossa teki Fokinista pääkoreografina yhdistävän linkin tanssijoiden Tamara Karsavinan, Vatslav Nižinskin ja Adolph Bolmin; näyttämösuunnittelijoiden Aleksandr Benois'in ja Léon Bakstin ja säveltäjä Igor Stravinskyn välillä loistavissa kokonaistaideteoksissa kuten Tulilintu (1910), Šeherazade (1910) ja Petruška (1911) sekä Le Spectre de la Rose (Ruusu-unelma) 1911.[2]

Fokinin side Ballets russes'iin heikkeni, kun Djagilev alkoi käyttää Vatslav Nižinskiä koreografina. Hän lähti seurueesta jo vuonna 1912, mutta vuonna 1914 Djagilev suostutteli hänet vielä palaamaan ja hän teki baletit Midas, Joosefin leganda ja Le Coq d'Or (Kultainen kukko).[6] Hän pysyi seurueessa vuoteen 1914 asti, jolloin hän palasi Venäjälle. Samana vuonna hän esitti balettia koskevan manifestinsa The Timesiin lähettämässään kirjeessä, jossa hän puolusti uuden liikkeen luomista balettiin, joka vastaa musiikin aihetta, aikakautta ja luonnetta. Tanssilla ja mimiikalla ei ole merkitystä, elleivät ne ilmaise draamallista toimintaa, tavanomaista mimiikkaa tulisi käyttää vain silloin, kun baletin tyyli vaatii sitä. Muuten merkitys tulisi ilmaista koko kehon liikkeellä, tämän ilmaisukyvyn tulisi ulottua yksilöstä ryhmään ja seurueeseen yhtä lailla kuin sooloihinkin. Myös balettiteoksen muodostavien taiteiden: tanssin, musiikin sekä lavastus- ja pukusuunnittelun liitossa tulisi vallita täydellinen tasa-arvo.[2]

Mihail Fokin lähti Venäjältä vuonna 1918 ja asui New Yorkissa vuodesta 1923 lähtien. Hän työskenteli useiden balettiseurueiden kanssa Yhdysvalloissa ja Euroopassa luoden yli 80 uutta balettia, kuten L’Épreuve d’amour (1936), Don Juan (1936) Tuhkimo (1938) ja Paganini (1939). Mikään näistä myöhemmistä baleteista ei kuitenkaan ylittänyt hänen kuuluisimpiaan töitään kuten Chopiniana (Les Sylphides, 1907), Carnaval (1910) ja Le Pavillon d'Armide (1907). Hän aloitti viimeisen balettinsa, komedian Troijan Helena, American Ballet Theatrelle vähän ennen kuolemaansa. Sen viimeisteli David Lichine, ja se sai ensi-iltansa Mexico Cityssä 10. syyskuuta 1942. Hänen vaimonsa tanssijatar Vera Fokina, joka oli esiintynyt monissa hänen baleteissaan, kuoli vuonna 1958.[2]

Yhtenä harvoista koreografeista, jolla jo ensimmäisessä harjoituksessa oli selkeitä ja kokonaisia ideoita balettia varten, Fokinilla oli erinomaiset valmiudet ja nopeus koreografian luomiseksi, intensiivinen musikaalisuus ja kyky muistaa orkesteripartituuri. Hän ei ollut missään nimessä tasainen työssään. Primaballerina Tamara Karsavina kirjoitti omaelämäkerrassaan Mihail Fokinista, että "hän oli äärimmäisen ärtyisä eikä hallinnut malttiaan", mutta tanssijat olivat hänelle omistautuneita.[2]

Teoksia, 1905–1917

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1905

  • Acis et Galatée, 1905. Tilaaja: Keisarillinen teatterikoulu. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Andrei-Karl Kadletz, libretto Vladimir Langammeran mukaan Mihail Fokin
  • Polkka pienen pallon kanssa, 1905. Tilaaja: Keisarillinen balettikoulu. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Victor Herbert. Tanssijat Jelena Smirnova ja Georgi Rosai.
  • Kuoleva joutsen, 1905. Ensi-ilta Aateliston kokoontumisssali, Pietari. Musiikki Camille Saint-Saëns. Tanssija Anna Pavlova.

1906

  • 'Perhosten lento', 1906. Ensi-ilta Aateliston kokoontumisssali, Pietari. Musiikki Frédéric Chopin.
  • Polkka-pizzicato, 1906. Ensi-ilta Aateliston kokoontumisssali, Pietari. Musiikki Johann Strauss.
  • Sevillana, 1906. Ensi-ilta Aateliston kokoontumisssali, Pietari. Musiikki Isaac Albéniz.
  • Kesäyön unelma, 1906. Tilaaja: Keisarillinen balettikoulu. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Felix Mendelssohn.
  • Divertisment - Valssifantasia, 1906. Tilaaja: Keisarillinen teatterikoulu. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Mihail Glinka.
  • La Vigne, 1906. Tilaaja: Greblovskin kansallinen koulu, Nikolai Gogolin muistoksi. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Anton Rubinštein. Tanssijat Anna Pavlova, Mihail Fokin, Marie Petipa, Tamara Karsavina, Vera Fokina.
  • 'Espanjalainen tanssi', 1906. Tilaaja: Greblovskin kansallinen koulu, Nikolai Gogolin muistoksi. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Georges Bizet.
  • Czardas, 1906. Ensi-ilta Krasnoje Selon kesäteatteri. Musiikki Johannes Brahms.

1907

  • Eunice, 1907. Tilaaja: Greblovskin kansallinen koulu, Nikolai Gogolin muistoksi. Libretto: kreivi Stenbok-Fermor, Henryk Sienkiewiczin Quo vadis? mukaan. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki K. N. Štšerbatšev. Tanssijat Mathilde Krzessinska, Pavel Gerdt, Anna Pavlova, Aleksandr Šrirajev.
  • Chopiana, 1907. Tilaaja: Greblovskin kansallinen koulu, Nikolai Gogolin muistoksi. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Frédéric Chopin. Tanssijat Anna Pavlova, Mihail Obuhov, Aleksis Bulgakov, Julia Sedova, Vera Fokina.
  • 'Animoitu gobeliini' (kohtaus baleteista Le Pavillon D'Armide) 1907. Tilaaja: Keisarillinen teatterikoulu. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Libretto Aleksandr Benois. Musiikki Nikolai Tšerepnin. Tanssijat Vatslav Nižinski, Jelisaveta Gerdt, Georgi Rosai.
  • Le Pavillon D'Armide, 1907. Tilaaja: Keisarilliset teatterit. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Libretto Aleksandr Benois Théophile Gauthier'n Omphalen mukaan. Musiikki Nikolai Tšerepnin. Tanssijat Anna Pavlova, Pavel Gerdt, Vatslav Nižinski.
  • Le Jeu de Robin et Marion (tanssit), 1907. Tilaaja: Antiikki teatteri. Ensi-ilta: Nekrasova-Kolginskajan uusi teatteri, Pietari. Kirjailija Adam de la Halle, puvut ja lavastus Mstislav Dobujinsky, näyttämölle ohjaus Nikolai Evreinov.
  • 'Soihtutanssi', Dance Assyrienne, 1907. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Anton Arenski. Puvustus Léon Bakst. Tanssija Tamara Karsavina.

1908

  • 'Terpsikhoren yö', 1908. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari.
  • Dances sur la musique de Chopin, 1908. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Frédéric Chopin. Puvustus Léon Bakst ja Vera Fokina. Tanssijat Anna Pavlova, Mihail Fokin ja Tamara Karsavina.
  • Une nuit D'Égypte, 1908. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Anton Arenski. Puvustus Léon Bakst ja Oreste Allegri. Tanssijat Anna Pavlova, Mihail Fokin, Pavel Gerdt, Vatslav Nižinski, Olga Preobrajenska, Jelisaveta Timmé.
  • Réverie romantique - Ballet sur la musique de Chopin - (Chopiana - toinen versio), 1908. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari.
  • Bal poudré, 1908. Tilaaja: Venäjän kauppiasseura. Ensi-ilta: Pavlov-sali, Pietari. Libretto Aleksandr Benois. Musiikki Muzio Clementi. Tanssijat: Marie Petipa, Alfred Bekefi, Enrico Cecchetti.
  • 'Neljä vuodenaikaa', 1908. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Pjotr Tšaikovski.
  • Grand pas sur la musique de Chopin, 1908. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Frédéric Chopin. Puvustus Léon Bakst ja Vera Fokina. Tanssijat Anna Pavlova, Vatslav Nižinski, Olga Preobrajenska, Tamara Karsavina.
  • 'Seitsemän hunnun tanssi' Oscar Wilden näytelmään Salome, 1908. Ensi-ilta: Mihailovskin teatteri, Pietari. Tanssija Ida Rubinstein.

1909

  • 'Kuvia antiikin maailmasta', 1909. Ensi-ilta: Kirjallis-taiteellisen seuran teatteri, Pietari.
  • Le Pavillon D'Armide, 1909. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Libretto Aleksandr Benois Théophile Gauthier'n Omphale'n mukaan. Musiikki Nikolai Tšerepnin. Puvut ja lavastus Aleksandr Benois. Tanssijat Vera Karalli, Mihail Mordkin, Aleksis Bulgakov, Tamara Karsavina, Aleksandra Baldina, Aleksandra Fjodorova, Jelena Smirnova, Vatslav Nižinski.
  • Ruhtinas Igor (tansseja oopperaan), 1909. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Musiikki Aleksandr Borodin, Nikolai Rimski-Korsakov, Aleksandr Glazunov. Puvut ja lavastus Nikolai Roerich. Tanssijat Adolph Bolm, Sofia Fjodorona, Jelena Smirnova.
  • Le Festin, 1909. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Musiikki Nikolai Rimski-Korsakov, Aleksandr Glazunov, Mihail Glinka, Pjotr Tšaikovski, Modest Musorgski. Lavastus Konstantin Korovin. Puvut Aleksandr Benois, Léon Bakst, Ivan Bilibin ja Konstantin Korovin. Tanssijat Vera Fokina, Tamara Karsavina, Vatslav Nižinski, Sofia Fjodorova, Mihail Mordkin, Georgi Rosai, Vera Karalli.
  • Les Sylphides, 1909. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Musiikki Frédéric Chopin. Puvut ja lavastus Aleksandr Benois. Tanssijat Anna Pavlova, Tamara Karsavina, Aleksandra Baldina, Vatslav Nižinski.
  • Cléopâtre, 1909. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Musiikki Anton Arenski, Aleksandr Glazunov, Mihail Glinka, Modest Musorgski, Nikolai Rimski-Korsakov, Sergei Tanajev, Nikolai Tšerepinin. Puvustus ja lavastus Léon Bakst. Tanssijat Ida Rubinstein, Anna Pavlova, Tamara Karsavina, Vatslav Nižinski, Mihail Fokin, Aleksis Bulgakov.

1910

  • Bacchanale, 1910. Ensi-ilta Aateliston kokoontumisssali, Pietari. Musiikki Aleksandr Glazunov. Puvut Léon Bakst. Tanssijat Anna Pavlova ja Laurent Novikoff.
  • Carnaval, 1910. Tilaaja: Satyricon. Ensi-ilta: Pavlov-sali, Pietari. Libretto Léon Bakst ja Mihail Fokin. Musiikki Robert Schumann, Aleksandr Glazunov, Anatoli Ljadov, Nikolai Rimski-Korsakov, Nikolai Tšerepinin. Puvut Léon Bakst. Tanssijat Vatslav Nižinski, Tamara Karsavina, Mihail Fokin, Alfred Bekefi, Jósef Krzesiński, Vsevolod Meyerhold.
  • Danse Siamoise, 1910. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Christian Sinding, sov. Igor Stravinsky. Puvut Léon Bakst. Tanssija Vatslav Nižinski.
  • Kobold, 1910. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Edvard Grieg, sov. Igor Stravinsky. Puvut Léon Bakst. Tanssija Vatslav Nižinski.
  • Grotto di Venus, ('Venusberg' kohtaus oopperasta Tannhäuser)1910. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös Naisten Isänmaallisen yhdistyksen hyväksi. Musiikki Richard Wagner.
  • Šeherazade, 1910. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre National de l'Opéra, Pariisi.
  • Tulilintu, 1910. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre National de l'Opéra, Pariisi.
  • Les Orientales, 1910. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre National de l'Opéra, Pariisi. Lavastus Konstantin Korovin. Puvustus Léon Bakst ja Konstantin Korovin. Musiikki Anton Arenski, Aleksandr Borodin, Aleksandr Glazunov, Edvard Grieg, Christian Sinding. Tanssijat Jekaterina Geltzer, Aleksandr Volinin, Tamara Karsavina, Vatslav Nižinski, Aleksandra Vassiljeva, Georgi Rosai, Vera Fokina, Aleksandr Orlov, Mihail Fokin.
  • 'Nainen kansankokouksessa' (tanssi Aristofaneen näytelmään), 1910. Ensi-ilta Tenišev instituutti, Pietari.

1911

  • 'Juhlat Ludvig XV:n hovissa' (tansseja), 1911. Ensi-ilta Urheilupalatsi, Pietari.
  • Le Spectre de la Rose, 1911. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre du Monte Carlo, Monte-Carlo.
  • Narcisse, 1911. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre du Monte Carlo, Monte-Carlo. Musiikki Nikolai Tšerepinin. Lavastus ja puvustus Léon Bakst. Tanssijat Tamara Karsavina, Bronislava Nižinska, Vatslav Nižinski, Vera Fokina.
  • Le Martyre du Saint Sébastien (tansseja näytelmään), 1911. Tilaaja. Ida Rubinsteinin balettiseurue. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi.
  • Sadko - Au Royaume sous-marin, (oopperan 6. kohtaus), 1911. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Musiikki Nikolai Rimski-Korsakov. Lavastus Boris Anisfeld, puvustus Boris Anisfeld ja Léon Bakst.
  • Petruška, 1911. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi.
  • 'Variaatioita', 1911. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Frédéric Chopin.
  • Orfeus ja Euridike (tansseja oopperaan), 1911. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari.

1912

  • Papillons, 1912. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari.
  • Islamé, 1912. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari.
  • Le Dieu Bleu, 1912. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Libretto Jean Cocteau, Frédéric de Madrazo. Musiikki Reynaldo Hahn. Puvut ja lavastus Léon Bakst. Tanssijat Vatslav Nižinski, Tamara Karsavina, Lydia Nelidova, Bronislava Nižinska, Max Frohman, Mihail Fjodorov.
  • Thamar, 1912. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Libretto Mihail Lermontovin runon mukaan Léon Bakst. Musiikki Mili Balakirev. Puvut ja lavastus Léon Bakst. Tanssijat Tamara Karsavina, Adolph Bolm.
  • Daphnée et Chloe, 1912. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Libretto Longuskin mukaan Mihail Fokin. Musiikki Maurice Ravel. Puvut ja lavastus Léon Bakst. Tanssijat Vatslav Nižinski, Tamara Karsavina, Adolph Bolm, Margarita Frohman, Enrico Cecchetti.
  • Salomé (tansseja Oscar Wilden näytelmään), 1912. Tilaaja: Ida Rubinsteinin balettiseurue. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Musiikki Aleksandr Glazunov. Puvut ja lavastus Léon Bakst.
  • Judit (tansseja oopperaan), 1912. Tilaaja: Keisarilliset teatterit. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Aleksandr Serov.
  • Helmenkalastajat (tansseja oopperaan), 1912. Tilaaja: Keisarilliset teatterit. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Georges Bizet.

1913

  • 'Vuorenkuninkaan seitsemän tytärtä', 1913. Tilaaja: Anna Pavlovan balettiseurue. Ensi-ilta: Neues Operntheater (Kroll), Berliini. Musiikki Aleksandr Spendiarov. Puvut ja lavastus Boris Anisfeld.
  • Les Préludes, 1913. Tilaaja: Anna Pavlovan balettiseurue. Ensi-ilta: Neues Operntheater (Kroll), Berliini. Musiikki Franz Liszt. Puvut ja lavastus Boris Anisfeld.
  • La Pisanelle où la mort parfumée, 1913. Tilaaja: Ida Rubinsteinin balettiseurue. Ensi-ilta: Théâtre du Châtelet, Pariisi. Libretto Gabriele d'Annunzio. Musiikki Ildebrando Pizzetti. Puvut ja lavastus Léon Bakst. Näyttämöohjaus Vsevolod Meyerhold.

1914

  • La legende du Joseph, 1914. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre National de l'Opéra, Pariisi. Libretto kreivi Harry Kessler, Hugo von Hofmannstahl. Musiikki Richard Strauss. Lavastus José-María Sert. Puvut Léon Bakts. Tanssijat Maria Kuznetsova, Vera Fokina, Aleksis Bulgakov, Léonide Massine, Serge Grigoriev, Ljubov Tšernitševa, Sophie Pflanz, Doris Faithfull, Max Frohman.
  • Le Coq d'Or, 1914. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre National de l'Opéra, Pariisi. Libretto Vladimir Belski Aleksandr Puškinin mukaan, uudistanut Aleksandr Benois. Musiikki Nikolai Rimski-Korsakov. Puvut ja lavastus Natalia Gontšarova. Laulajat Jean Ivan Altševski, Aleksandr Belianin, Aurelia Dobrovolska, Elisabeth Elisabeta Petrenko, Hélène Nikolajeva, Basile Vasili Petrov. Tanssijat Tamara Karsavina, Adolph Bolm, Aleksis Bulgakov.
  • Midas, 1914. Tilaaja: Ballets russes, Sergei Djagilev. Ensi-ilta Théâtre National de l'Opéra, Pariisi. Libretto Ovidiuksen Muodonmuutoksia mukaan Léon Bakts. Musiikki Maximilian Steinberg. Puvut ja lavastus Mstislav Dobujinsky. Tanssijat Tamara Karsavina, Adolph Bolm, Max Frohman, Ludmilla Schollar, Sophie Pflanz, Ljubov Tšernitseva.

1915

  • 'Uni', 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Mihail Glinka.
  • Francesca da Rimini, 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi. Libretto Danten Jumalaisen näytelmän Helvetin V laulun mukaan Mihail Fokin. Musiikki Pjotr Tšaikovski. Puvut ja lavastus Mihail Bobišov ja muut. Tanssija Ljubov Jegorova.
  • Stenka Razin, 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi. Tanssija Vera Fokina.
  • Eros, 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi. Musiikki Pjotr Tšaikovski. Puvut ja lavastus Mihail Bobišov. Tanssijat Mathilde Krzesinska, Pierre Vladimirov.
  • Prélude, 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi. Musiikki Frédéric Chopin.
  • 'Romanssi', 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi. Musiikki Pjotr Tšaikovski.
  • Bacchus, 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi. Musiikki: Nikolai Tšerepnin.
  • Tarantella, 1915. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös 28. marraskuuta 1915 sotaorpojen hyväksi.

1916

  • Andantino, 1916. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Pjotr Tšaikovski.
  • Khaitarma, 1916. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Aleksandr Spendiarov.
  • 'Venäläisiä lauluja', 1916. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari.
  • Jota Aragonesa, 1916. Tilaaja: Keisarilliset teatterit. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Mihail Glinka.
  • Ruhtinatar Avriza, 1916. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Modest Musorgski.
  • Noidan oppipoika, 1916. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Hyväntekeväisyysnäytös Moskovan henkivartiokaartin naistenpiirin hyväksi. Musiikki Paul Dukas.

1917

  • Abrek, 1917. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki trad., orkesterille sovittanut Boris Asafjev.
  • Ruslan ja Ljudmila (tansseja oopperaan), 1917. Ensi-ilta Mariinski-teatteri, Pietari. Musiikki Mihail Glinka.

Lähde:

  • Garafola, Lynn: Diaghilev's Ballets Russes. Oxford University Press, UK, 1989. Ss. 379-392. ISBN 0195076044
  • Kochno, Boris: Diaghilev and the Ballets Russes. Translated from the French by Adrienne Foulke. Allen Lane The Penguin Press, UK, 1971. Ss. 24-99. ISBN 0713901748

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 Mihail Fokinista julkaistiin Venäjällä 500 ruplan postimerkki. Hänen teoksiaan esitetään edelleen maailman balettiseurueiden ohjelmistoissa.

Mihail Fokin piti 1800-luvun lopun balettia kykenemättömänä välittämään modernia kauneuskäsitystä ja henkilökohtaista runollista näkemystä. Tätä puutetta korjaamaan hän kehitti oman taiteensa ja koreografiansa. Fokinin ja hänen seuraajiensa erottautuminen Keisarillisen baletin edustamasta koregrafisesta traditiosta johti Ballets russes'in syntyyn, joka voidaan nähdä modernin baletin esi-isänä. Fokinin aloittamaa vallankumousta Djagilevin seurueessa jatkoivat hänen seuraajansa Vatslav Nižinski, Léonide Massine, Bronislava Nižinska ja George Balanchine.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tanssin tiedotuskeskus, tietokantahaku (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c d e f g h i Michel Fokine Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Fokine, Michel & Chujoy, Anatole (toim.). Fokine: Memoirs of a Ballet Master. Little, Brown and Company, 1961.
  4. ↑ Андреев, В.В. Материалы и документы. Сост. Грановского, Б.Б. / Andrejev, V. V. Materiaalit ja asiakirjat. Koonnut Granovski, B. B. Музыка/Musiikki, Moskova 1986. ss. 229-230.
  5. ↑ Benois, Alexandre: The Origins of the Ballets Russes. An unpublished text of an article written at the request of Boris Kocho, 1944. Teoksessa: Kochno, Boris: Diaghilev and the Ballets Russes. Translated from the French by Adrienne Foulke. Allen Lane the Penguin Press, Great Britain 1970. ss. 2-21. ISBN 0 7139 0174 8. Kirjastoluokka 775 Koc, Helsingin kaupunginkirjasto.
  6. ↑ Buckle, Richard: Diaghilev. Weidenfeld & Nicolson, Lontoo, 1979. ISBN 0-297-77506-5, s. 268
  7. ↑ Garafola, Lynn: Diaghilev's Ballets Russes. Oxford University Press, UK, 1989. S. xi. ISBN 0195057015

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mihail_Fokin&oldid=21981548”