Skype

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Skype
Skype 5.1 Windows 7:ssä
Skype 5.1 Windows 7:ssä
Luoja Niklas Zennström, Janus Friis, Ahti Heinla ja Priit Kasesalu
Kehittäjä Microsoft
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 29. elokuuta 2003
Vakaa versio 8.110.0.218
(Microsoft Store -versio, Windows-työpöytäversio, macOS, Linux[1], verkkoversio, Android),
8.120 (iOS)[2]
Kehitystilanne aktiivinen
Tiedot
Ohjelmistotyyppi pikaviestintäohjelma, videopuheluohjelma
Alusta Windows, macOS, Linux, Android, iOS, Windows Phone, HoloLens, Xbox One
Lisenssi omisteinen ohjelmisto
Aiheesta muualla
Verkkosivusto

Skype [ˈskaɪp] on alun perin Niklas Zennströmin kehittämä kaupallinen VoIP-palvelu sekä pikaviestintäohjelma. Vuodesta 2011 lähtien Skype on ollut Microsoftin tuote, jota ylläpitää Microsoftin tytäryhtiö Skype Technologies.

Skypen käyttäjät voivat ilmaiseksi Skypen avulla keskustella keskenään ja soittaa toisilleen video- tai äänipuheluita Internetissä. Skype tarjoaa myös mahdollisuuden soittaa ja lähettää tekstiviestejä tavallisiin puhelimiin, mutta näistä peritään maksu. Toiminnot vastaavat niitä, joita monet muutkin verkkopuheluohjelmat tarjoavat.

Skype-ohjelmassa ryhmäpuhelun avulla mukana voi olla jopa 20 samanaikaista keskustelijaa (maksullinen, ilmaisversiossa keskustelijoita voi olla enintään kymmenen). Lisäksi käyttäjät pystyvät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja. Videopuheluominaisuus tuli Skypeen versiossa 2.0. Ennen tätä videopuheluihin on voinut käyttää kolmansien osapuolien ohjelmia, kuten Spontanian Video4Skypeä.

Skypeä ei kuitenkaan ole pakko käyttää (video)puheluihin, sillä myös tekstimuotoinen viestittely (chat) kaksin tai ryhmässä (max. 50 käyttäjää) on suosittua. Usein Skypen väitetään/luullaan olevan vain puheluita varten, vaikka monet käyttävät puheluominaisuuksia vain hyvin harvoin. Puheluissa on myös mahdollista lähettää kuvaa omasta näytöstään toiselle (streamaus).

Syyskuussa 2011 Skypeen oli rekisteröitynyt 663 miljoonaa käyttäjää.[3]

Skype-puhelujen tietoliikenne kulkee salattuna, joten kolmansien osapuolien ei ole helppo salakuunnella puheluja.[4][5] Toisin kuin monet muut VoIP-ohjelmat, Skype on teknisesti vertaisverkko-ohjelma.

Vuoden 2014 joulukuussa Skypen ulkoasu muutettiin muistuttamaan Windows 8 -käyttöjärjestelmän ulkoasua. Yhteisö kuitenkin kritisoi tätä muutosta ankarasti. Skype 7:n tuki lopetettiin marraskuussa 2018.[6]

Ohjelmiston historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skypen kehittivät virolainen Toivo Annus, ruotsalainen Niklas Zennström ja tanskalainen Janus Friis Tallinnassa yhdessä virolaisen ohjelmistokehittäjäryhmän kanssa.[7]

Zennström ja Friis kehittivät aikoinaan myös KaZaA-vertaisverkko-ohjelman.

Skype-yhtiön päämaja on Luxemburgissa, ja sillä on toimistot myös Lontoossa ja Tallinnassa.

EBay osti Skypen syyskuussa vuonna 2005 ja maksoi siitä noin 2,6 mrd USD. Kauppahintaa kritisoitiin yleisesti liian kalliiksi.

10. toukokuuta 2011 ilmoitettiin, että Microsoft ostaa Skypen 8,5 miljardilla dollarilla (n. 6,1 mrd euroa).[8]

Palveluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjelman SkypeOut-toiminnolla voidaan ohjelmalla soittaa tavallisiin puhelinnumeroihin. Esimerkiksi ihmisille, joilla ei ole Skype-ohjelmaa käytössä.

SkypeOut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skype tarjoaa maksullista SkypeOut-palvelua, jonka avulla pystyy soittamaan normaaliin lanka- tai matkapuhelinverkkoon (ei kuitenkaan hätänumeroihin). Soittotaksat ovat ulkomaille halvat, sillä Skype käyttää aina paikallispuhelutaksaa (ppm).

SkypeOut ei osaa näyttää soittajan numerona SkypeIn-numeroa. Tämä on yksi suurimmista rajoitteista palvelun yleistymiselle Suomessa, jossa matkapuhelimia käyttävät ihmiset ovat tottuneet näkemään soittajan numeron. Nyt ainakin Espanjasta soitettaessa Skypellä, vaikkapa johonkin Suomessa olevaan kännykkään, vastaaja näkee soittajan kännykkänumeron, olipa oma kännykkä päällä tai ei. Kun numeronäyttöpalvelu otetaan käyttöön, on kännykän oltava päällä (varmistussoitto). Palvelu on vapaaehtoinen ja maksuton. Soittoaikaa Skypeen voi tilata luottokortilla tai R-kioskilta saatavilla latauslipukkeilla (voucher). Keväällä 2007 R-kioskilta ostettavan voucherin saatavuus on heikentynyt, sitä ei ole toimitettu useisiin R-kioskeihin, vaikka aloituspakkauksia on edelleen vapaasti saatavilla.

Ohjelman SkypeIn-toiminnossa käyttäjä saa puhelinnumeron, johon voidaan soittaa kuten tavalliseen puhelimeen. Puhelu yhdistyy Skype-ohjelmaan kännykän sijasta.

SkypeIn

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SkypeIn on palvelu, jossa 50 euron vuosimaksulla (tai 15 € / 3 kk) saa käyttöönsä puhelinnumeron, johon soitettaessa puhelu yhdistyy omaan Skype-palveluun ts. käytännössä omalle tietokoneelle.

Vuoden 2012 alussa Suomessa puhelinnumeroita oli saatavilla suuntanumeroilla 02 (Turku), 03 (Häme), 08 (Oulu) ja 09 (Helsinki). Puhelinnumero toimii kuin tavallinen lankapuhelinnumero eli soittaja maksaa vain normaalin puheluhinnan riippumatta siitä, missä päin maailmaa puheluun vastataan.

Skype-ohjelmiston kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan julkiset virastot ovat antaneet ohjeen, joka kieltää Skypen käytön, koska sen toimintaperiaatteet ja salausjärjestelmä jättävät periaatteellisen tietoturva-aukon. Lisäksi Skype voi ajoittain kuormittaa verkkoyhteyksiä tavattomasti, sillä jokainen käyttäjä toimii tietyissä tilanteissa verkon solmukohtana välittäen muiden liikennettä eteenpäin vertaisverkossa.

Skypeä voidaan käyttää myös videopuheluihin. Kuva on vanhemmasta ohjelman versiosta.

Skype käyttää verkossa olevia Skype-palveluun kirjautuneita koneita välittäjinä. Tämä valtuutus kysytään Skypen asennuksessa, mutta harvat huomaavat saati ymmärtävät, mitä se tarkoittaa. Haittana on koneen resurssien käyttö, jolloin kone voi hidastua, vaikkei itse käyttäisi Skypeä sillä lainkaan.

Kanadalaisen tutkimuksen mukaan kiinalaisen Tom-Skypen puheluita valvotaan.[9] Ohjelma sisältää myös ajankohtaisia avainsanoja, kuten maitojauhe (Kiinan maitojauheskandaali) sekä SARS, jotka mahdollisesti päivittyvät uusien ohjelmapäivitysten mukana.[10]

Skypellä on mm. korjaamattomia virheitä ollut vuosia aikaa korjata. Tulevan viestin ääni on häirinnyt asiakkaita vuosikausia, off-asennossa ja äänet pois päältäkin jatkaa tuttua pulputustaan.

Turvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. marraskuuta 2014 Skype sai yhden pisteen seitsemästä Electronic Frontier Foundation -järjestön pikaviestinvertailussa, jossa keskityttiin yksityisyyteen ja tietoturvaan. Skype sai pisteen siitä, että se salaa käyttäjän ja palvelimen välisen viestinnän. Skype menetti pisteitä siitä, että yhteydenpitoja ei salata avaimilla, joihin ylläpitäjillä ei ole pääsyä, käyttäjät eivät voi varmistaa, ettei yhteydenpidossa ole tapahtunut mies välissä -hyökkäystä, menneet viestit eivät ole turvattuja, jos vanhat salausavaimet varastetaan, lähdekoodi ei ole avoin itsenäiselle tarkastelulle, turvasuunnittelua ei ole dokumentoitu riittävän hyvin eikä ulkopuolinen taho ole tarkastanut lähdekoodia viimeisen 12 kuukauden aikana.[11]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Install Skype for Linux using the Snap Store snapcraft.io. Canonical Ltd.. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Skypen iPhone-versio App Storessa apps.apple.com. Viitattu 26.12.2023.
  3. ↑ Skype grows FY revenues 20%, reaches 663 mln users telecompaper.com. (englanniksi)
  4. ↑ Kotilainen, Samuli: Poliisi ei pysty salakuuntelemaan puheluja – Saksan poliisi ongelmissa Skypen takia Tietokone.fi. 23. marraskuuta 2007. Sanoma Magazines Finland. Arkistoitu 1.4.2008. Viitattu 2.7.2008.
  5. ↑ Berson, Tom: Skype security evaluation (PDF) 18. lokakuuta 2005. Anagram Laboratories. Arkistoitu 25.10.2005. Viitattu 2.7.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Kailio, Antti: Käyttäjien pyynnöt kuuroille korville – Microsoft lakkauttaa suosikkiviestimensä lopullisesti iltalehti.fi. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.10.2018.
  7. ↑ Thomann, Andreas: Skype - A Baltic Success Story emagazine.credit-suisse.com. Credit Suisse Group. Arkistoitu 27.9.2007. (englanniksi)
  8. ↑ Microsoft ostaa Skypen YLE Uutiset, 10.5.2011
  9. ↑ Linnake, Tuomas: Tutkijat: Skype-viestejä vakoillaan Kiinassa digitoday.fi. 2.10.2008. Arkistoitu 20.11.2012.
  10. ↑ Breaching Trust: An analysis of surveillance and security practices on China’s TOM-Skype platform. infowar-monitor.net. 1.9.2009. Information Warfare Monitor. Arkistoitu 14.6.2013. (englanniksi)
  11. ↑ Secure Messaging Scorecard. Which apps and tools actually keep your messages safe? 4. marraskuuta 2014. Electronic Frontier Foundation. Arkistoitu 15.11.2016. Viitattu 30. tammikuuta 2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Skype&oldid=22709676”